Yritystoiminnan verotetava tulo

TULOJEN VERONALAISUUS

Lähes kaikki yritystoiminnasta saadut tulot ovat verotettavaa tuloa. Verotettavaa tuloa ovat mm. tavaroiden ja palveluiden myynnistä saadut tulot sekä yrityksen omaisuuden myynnistä ja vuokrauksesta saadut tulot. Realisoitumaton omaisuuden arvon nousu ei ole verotettavaa tuloa ennen kuin vasta sitten kun omaisuus myydään. Pääomasijoitukset kuten esimerkiksi yritykseen tehty osakepääomasijoitus tai muu vastaava sijoitus eivät ole verotettavaa tuloa. Myöskään lainan otto ei ole verotettavaa tuloa. Vastaavasti pääoman palauttaminen omistajalle tai lainan takaisinmaksu eivät ole vähennyskelpoisia menoja.


MENOJEN VÄHENNYSKELPOISUUS


Kaikki ne yritystoiminnan menot, jotka liittyvät tulojen hankkimiseen, ovat verotuksessa vä-hennyskelpoisia. Yrittäjän elantomenot tai voitonjakoon käytetyt varat eivät sen sijaan ole vähennyskelpoisia. Osa menoista voi aiheutua osittain yritystaloudesta ja osittain yksityista-loudesta. Tällaiset menot tulee jakaa yritystoiminnan menoiksi ja yksityistalouteen liittyviksi menoiksi. Yksityistalouteen liittyvä menon osa ei ole vähennyskelpoinen yritystoiminnan tulosta laskettaessa.


jÄIN TÄHÄN

Työhuonekulut


Toiminimiyrittäjä voi vähentää työhuonekuluja kaavamaisen työhuonevähennyksen mukaan.

Verohallinnon automaattisesti laskema tulonhankkimisvähennys koskee vain palkkatulojen saajia. Itselleen toiminimiyrittäjä ei voi maksaa oman kodin yhteydessä olevasta työhuonees-ta vuokraa.


Työhuonevähennyksen määrä on;

900 €/vuosi, jos työhuonetta käytetään pääansiotulon hankkimiseksi

450 €/vuosi, jos työhuonetta käytetään osapäiväisesti pääansiotulon tai huomattavan sivutulon hankkimiseksi

225 €/vuosi, jos työhuonetta käytetään satunnaisten sivutulojen hankkimiseen


Työhuonevähennys voidaan kaavamaisen vähennyksen sijasta myöntää todellisten kulujen mukaan, jos niistä esitetään riittävä selvitys.


Osakeyhtiön osakas, joka saa yhtiöstä palkkaa, saa työhuonevähennyksen vain siltä osin, kun se yhdessä muiden tulonhankkimiskulujen kanssa ylittää kaikille palkansaajille viran puolesta myönnettävän 750 € suuruisen tulonhankkimisvähennyksen määrän.


Osakeyhtiön omistaja voi vuokrata asunnostaan huoneen osakeyhtiölle toimistokäyttöön.

Huoneen on oltava erillinen tila joka ei ole samanaikaisesti asumiskäytössä. Vuokra ei saa ylittää vastaavasta tilasta perittävää käypää vuokratasoa (peitellyn osingonjaon vaara).


Vuokra on osakeyhtiön verotuksessa vähennyskelpoinen ja osakkaalle se on verotettavaa pääomatuloa. Osakas saa vähentää vuokrasta huoneen pinta-alan mukaisen osuuden asun-non kuluista.


Menot yritystoimintaan liittyvistä matkoista


Yrityksen verotuksessa saa vähentää yritystoimintaan liittyvistä matkoista aiheutuneet me-not. Yrittäjän kodin ja yrityksen toimipaikan väliset matkat eivät kuitenkaan ole yrityksen ve-rotuksessa vähennyskelpoisia. Tällaiset matkat yrittäjä voi vähentää samalla tavalla kuin pal-kansaaja vähentää työmatkakulunsa.


Yritystoimintaan liittyvät matkustamiskustannukset vähennetään tositteiden mukaan todelli-sen suuruisina. Esimerkiksi matkaliput, laskut hotelliyöpymisistä ja pysäköintimaksut merki-tään kirjanpitoon kuluiksi tositteiden perusteella. 


Yhtiömuotoiset yritykset ovat yrittäjästä erillisiä oikeushenkilöitä, jotka voivat maksaa yrittä-jälle päivärahaa työmatkan ajalta. Toiminimiyrittäjät puolestaan saavat matkapäiviltä lopulli-sessa verotuksessa samansuuruisen päivärahavähennyksen, joka käytännössä johtaa vero-tuksellisesti samaan lopputulokseen, kuin laskulla maksettu verovapaa päiväraha.


Verovapaan päivärahan maksaminen edellyttää, että matka ulottuu yli 15 kilometrin etäisyy-delle joko kotoa tai työpaikalta, riippuen siitä kummasta matkalle on lähdetty. Päivärahan määrään vaikuttaa työmatkan kesto. Jos työmatka kestää yli 6 tuntia, verotonta on yksi osa-päiväraha (20,00 euroa v.2020) ja jos työmatka kestää yli 10 tuntia, verotonta on kokopäivä-raha (43,00 euroa v.2020). Matkakustannusten korvausten tulee perustua tositteeseen ja/tai matkalaskuun.


Työvaatteet


Työvaatemenot ovat vähennyskelpoisia vain silloin, kun työ on vaatetusta kuluttavaa tai li-kaista. Jos vaatteita voi käyttää muutenkin kuin vain töissä, eivät vaatemenot ole vähennys-kelpoisia. Vähennyskelpoisia ovat esimerkiksi haalareiden ja suojavaatteiden hankinnasta aiheutuneet menot. Myös työssä vaadittavat varusteet, kuten esimerkiksi turvakengät voi vähentää.


Puhelinkulut


Toiminimiyrittäjän puhelinlasku voi muodostua henkilökohtaisista ja yritystoimintaan liittyvis-tä puheluista. Henkilökohtaisista puheluista aiheutuneet menot eivät ole vähennyskelpoisia. Jos osakeyhtiön osakas käyttää yhtiön omistamaa puhelinliittymää sekä yritystoimintaan liit-tyviin puheluihin, että omiin henkilökohtaisiin puheluihin, on puhelinlasku yhtiön verotukses-sa kokonaan vähennyskelpoinen, mutta puhelinetu on osakkaan henkilökohtaisessa vero-tuksessa verotettava luontoisetu, jonka verotusarvo vuonna 2020 on. Jos puhelimessa on kaksi korttipaikkaa, joista toinen on yrityspuheluita ja toinen yksityispuheluita varten, ei vero-tettavaa luontoisetua ei synny.


Tietokone ja tietoliikenneyhteys kotona


Yrittäjän kotona oleva tietokone ja internetyhteys voidaan vähentää kokonaan yrityksen verotuksessa silloin, kun niitä tarvitaan yrityksen asioiden hoitamiseen, eikä niiden yksityis-käytöstä veroteta yrittäjää. 


Ammattikirjallisuus ja lehdet


Ammatti- ja sanomalehtien tilausmaksut sekä ammattikirjallisuuden hankinta ovat vähennys-kelpoisia. Ammattilehdet voidaan tilata kotiin, mutta sanomalehdet ovat vähennyskelpoisia vain, jos ne tilataan yrityksen toimitilaan, joka ei ole yrittäjän koti.


Koulutusmenot


Silloin kun yrittäjä itse tai hänen työntekijänsä osallistuu yritystoiminnan kannalta tarpeellista osaamista kehittävään koulutukseen, ovat koulutusmenot vähennyskelpoisia yrityksen vero-tuksessa. Poikkeuksen tästä voi muodostaa pitkäkestoinen tutkintoon johtava koulutus


Henkilökuntaedut


Yritys voi tietyin edellytyksin järjestää työntekijöilleen verovapaita henkilökuntaetuja, joista aiheutuvat kulut ovat yrityksen verotuksessa vähennyskelpoisia, eikä etua veroteta työnteki-jän henkilökohtaisessa verotuksessa. Henkilökuntaedun verovapauden edellytyksenä on, että etu annetaan tasapuolisesti koko henkilökunnalle.


Yhtiössä työskentelevä osakas voi saada henkilökuntaedun verovapaasti, vaikka yhtiössä ei hänen lisäkseen työskentele muita työntekijöitä. Toiminimiyrittäjä ei ole erillinen oikeushen-kilö, eikä sen vuoksi voi järjestää verovapaita henkilökuntaetuja itselleen.


Työnantajan kustantama tavanomainen ja kohtuullinen virkistystoiminta on verovapaa etu. Tällaista on esimerkiksi; urheilu- ja liikuntatoiminta, kausikortit ja pääsyliput urheilu- ja kult-tuuritapahtumiin, hierojan palvelut. Verovapaata virkistystoimintaa on lisäksi työnantajan järjestämä enintään 400 € suuruinen etu työntekijän omaehtoiseen liikunta- ja kulttuuritoi-mintaan, joka on vain työntekijän itsensä käytettävissä.


 

Edustusmenot


Edustusmenoista on tuloverotuksessa vähennyskelpoista vain puolet ja tilitettävää arvonli-säveroa laskettaessa edustusmenoihin sisältynyttä arvonlisäveroa ei saa vähentää lainkaan. 


Edustusmenoja ovat asiakkaisiin ja muihin yrityksen liiketoimintaan vaikuttaviin henkilöihin kohdistuneesta huomaavaisuudesta aiheutuneet menot. Edustamisen tavoitteena on uusien liikesuhteiden luominen ja entisten parantaminen. Edustaminen kohdistuu aina yrityksen ulkopuolisiin henkilöihin. Tyypillisiä edustamisen muotoja ovat tarjoilut, erilaiset tilaisuudet, matkat ja lahjat. 


Edustus ei voi kohdistua omaan henkilöstöön, yhtiön hallintoelimiin tai omistajiin. Edustus kohdistuu suppeaan, määrättyyn joukkoon ja kokonaan vähennyskelpoinen markkinointi taas laajaan ennalta rajoittamattomaan joukkoon.


Markkinointi ja mainosmenot


Markkinointi- ja mainosmenot ovat kokonaan vähennyskelpoisia. Näitä ovat mm. ilmoittelus-ta, tavanomaisista mainoslahjoista ja mainostilaisuuksista yms. johtuneet menot. Mainoslah-jojen vähennyskelpoisuus on rajattu koskemaan vain vähäisiä tavanomaisia lahjoja.


Mainostilaisuus on luonteeltaan avoin tilaisuus, johon asiakkailla on vapaa pääsy. Se on yleensä tarkoitettu valikoimattomalle asiakasjoukolle. Mainostilaisuuden tarkoituksena on yrityksen ja sen tuotteiden tekeminen tunnetuksi. Tilaisuudessa voi olla vähäistä tarjoilua, jota ei pidetä edustamisena. Edustustilaisuus on sen sijaan usein suljettu tilaisuus, johon on kutsuttu tietyt ennalta rajatut henkilöt.


Neuvottelumenot


Yrityksen sisäisistä palavereista tai hallintoelinten kokouksista aiheutuneet menot ovat koko-naan vähennyskelpoisia neuvottelumenoja. Myös tilintarkastajien ja muiden asiantuntijoiden kanssa käytyjen neuvottelujen yhteydessä syntyneet menot ovat neuvottelumenoiksi kat-sottuja menoja. Kokonaan vähennyskelpoisiin neuvottelumenoihin voi sisältyä ainoastaan vähäistä tarjoilua.


Jäsenmaksut


Järjestöjen jäsenmaksut ovat yritykselle vähennyskelpoisia menoja silloin, kun järjestöön kuuluminen edistää yritystoimintaa. Toimialajärjestöjen, Kauppakamarin, Suomen Yrittäjien ja Veronmaksajien keskusliiton jäsenmaksut voidaan hyväksyä vähennyskelpoisiksi. Jäsen-maksua voidaan pitää myös markkinointimenona tai tiedonhankintamenona joka edistää yrityksen toimintaa.





Vahingonkorvaukset


Yritykselle tuomittu vahingonkorvaus on tulonhankkimismenoa, joka on verotuksessa vä-hennyskelpoinen.


Viivästysseuraamukset


Maksun myöhästymisestä yritys voi joutua maksamaan viivästyskorkoa ja mahdollisia muita viivästysseuraamuksia, jotka ovat yritykselle vähennyskelpoisia menoja. Verottajan perimien viivästysseuraamusten osalta vähennyskelpoisuutta ei kuitenkaan ole olemassa.


Luottotappiot


Myyntisaaminen saadaan vähentää luottotappiona sitten kun suorituksen saaminen on käy-nyt epävarmaksi, eikä sitä esimerkiksi ole useista perintäyrityksistä huolimatta saatu. Jos ve-lallisen maksukyky myöhemmin palautuu ja hän maksaa velkansa, on vähennetty luottotap-pio uudelleen tuloutettava verotettavaksi tuloksi.


Lahjoitukset


Varojen vastikkeeton luovutus esimerkiksi hyväntekeväisyyteen ei liity yrityksen tulonhan-kintaan ja on siten vähennyskelvotonta. Vähäiset lahjat, joiden saajana on esimerkiksi paikal-linen urheiluseura, Punainen Risti yms. on hyväksytty vähennyskelpoiseksi suhdetoiminta-menoksi.


Rangaistukset


Sakot, pysäköintivirhemaksut ja muut vastaavat rangaistusluonteiset maksuseuraamukset eivät ole vähennyskelpoisia.


Menetykset


Jos yrityksen omaisuutta tuhoutuu, tai menetetään tai sen arvo alenee, on tästä aiheutuva menetys yritykselle verotuksessa vähennyskelpoinen. 

 


Poistot


Laissa määritellään verotuksessa hyväksyttävät vuotuiset enimmäispoistoprosentit eri omai-suuslajeille. Poistojen tekeminen on mahdollista aloittaa sinä verovuonna, jona omaisuus on otettu käyttöön.


Koneet ja kalusto


Irtaimen käyttö-omaisuuden eli koneiden ja kaluston osalta verottajan hyväksymä enimmäispoisto on 25 %. 


Rakennukset


Rakennusten osalta Verotuksessa hyväksytyt rakennusten poistoprosentit vaihtelevat ra-kennuksen käyttötarkoituksen mukaan.

7 % myymälä, varasto, tehdas, työpaja tai muu niihin verrattava.

4 % asuin- toimisto tai muu niihin verrattava rakennus.

20 % puusta tai siihen verrattavasta aineesta valmistetut kevyet rakennelmat


Menojäännöspoisto


Verotuksessa hyväksytyt enimmäispoistot määritellään menojäännöspoistoina, jolloin pois-tokohteen vielä poistamatta olevasta hankintamenosta tehdään saman prosentin suuruinen poisto vuodesta toiseen. 


Pienhankinnat 


Esineet joiden hankintameno on enintään 850 € ovat pienhankintoja, jotka voi vähentää ker-ralla käyttöönottovuonna. Tällaisia kerralla vähennettäviä pienhankintoja voi samana vero-vuotena olla enintään 2 500 € arvosta.


Lyhytikäinen kalusto


Sellaiset esineet joiden käyttöikä on alle kolme vuotta, voidaan verotuksessa vähentää ker-ralla vuosikuluina riippumatta esineen hinnasta.


Tappion vähentäminen


Tappiolliselta tilikaudelta vahvistetaan tappio, joka vähennetään seuraavan kymmenen vero-vuoden aikana voitoista sitä mukaa kun voittoa kertyy. Tappiot vähennetään siinä järjestyk-sessä, jossa ne ovat syntyneet, jolloin vanhimmat tappiot vähennetään ensin. 


Verotettavan yritystulon laskeminen


Verovuoden verotettavan yritystulon määrä saadaan selville vähentämällä yritystoiminnan veronalaisista tuotoista vähennyskelpoiset kulut ja aiemmilta verovuosilta vahvistetut tappi-ot.