Liikeidea

Liikeidea kertoo, miten toiminta-ajatusta käytännössä toteutetaan. Liikeidea on toiminta-ajatusta laajempi ja yksityiskohtaisempi suunnitelma tulevasta yritystoiminnasta.

Liikeideassa kerrotaan; millaisia asiakkaita yritys tavoittelee ja millaisia tuotteita yritys asiakkailleen tarjoaa sekä millaisen mielikuvan eli imagon yritys haluaa itsestään ulkopuolisille antaa ja miten tämä haluttu yrityskuva saadaan aikaan. Lisäksi liikeideassa kerrotaan miten yritys käytännössä toimii ja mitkä ovat yrityksen kilpailuvaltit, joiden vuoksi asiakas ostaa yrityksen tuotteen kilpailijoiden tuotteen asemasta.
 
Liikeidea vastaa kysymyksiin
  • kenelle?
  • mitä?
  • miten?
  • miksi?

Liikeideassa on huomioitava yrityksen ulkoisessa liiketoimintaympäristössä tapahtuvat muutokset. Tämän vuoksi liikeidea suunnitellaan vasta sitten kun liiketoimintaympäristö on ensin tarkkaan tutkittu ja erilaisten ulkoisten ympäristötekijöiden vaikutukset  suunniteltuun yritystoimntaan on tarkkaan pohdittu.


Yritys on olemassa asiakkaitaan varten, jolloin liikeidean on oltava asiakaslähtöinen. Tällä tarkoitetaan sitä, että asiakkaan edun on oltava lähtökohtana kaikissa liikeideaan liittyvissä ratkaisuissa. Asiakaslähtöinen toimintatapa johtaa yrityksen kannalta pidemmän päälle parhaaseen tulokseen.
 

LIIKEIDEAN OSAT

1. Asiakkaat

Liikeidean kehittämisen ensimmäinen vaihe on yrityksen asiakaskohderyhmän valinta. On päätettävä kenelle yrityksen tuotteita ryhdytään ensisijaisesti markkinoimaan.

Yrityksen ei välttämättä kannata ryhtyä tavoittelemaan asiakkaikseen kaikkia mahdollisia markkina-alueensa ostajia, joiden tarpeet ja vaatimukset voivat olla hyvinkin erilaisia, eikä yritys kuitenkaan pysty näitä kaikkia kunnolla miellyttämään. Liian laajan ostajajoukon tavoittelu asiakkaiksi voi johtaa siihen, että yrityksestä tulee kompromissi, joka ei kunnolla pysty miellyttämään mitään ostajaryhmää. Toisinaan aloittelevat pienyrittäjät ryhtyvät tavoittelemaan asiakkaikseen kaikkia mahdollisia ostajia, koska he ajattelevat näin pienentävänsä liiketoimintansa riskiä. Pienen yrityksen voimavarat eivät kuitenkaan välttämättä kunnolla riitä kaikkien mahdollisten ostajien erilaisiin tarpeisiin ja vaatimuksiin. 
 
Kaikkien mahdollisten ostajien tavoittelemisen asemasta yritykselle voi olla edullisempaa rajata ensisijainen asiakaskohderyhmänsä johonkin tai joihinkin ostajaryhmiin, joihin se keskittyy ja joiden tarpeisiin ja vaatimuksiin se pyrkii vastaamaan parhaalla mahdollisella tavalla. Yritys voi esimerkiksi keskittyä vain yhteen tai muutamaan keskenään samankaltaisista ostajista muodostuvaan ostajaryhmään eli segmenttiin, joille se pyrkii olemaan halutuin vaihtoehto.
  
Asiakaskohderyhmän rajaaminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että valitun asiakaskohderyhmän ulkopuolisille kieltäydyttäisiin myymästä, vaan sitä, että yritys on ensisijaisesti suunniteltu valitun asiakaskohderyhmän toiveiden mukaiseksi. Esimerkiksi kaksi vierekkäin sijaitsevaa ravintolaa saattavat kumpikin olla suuntautuneita eri asiakaskohderyhmiin. Jos ravintolat eivät olisi rajanneet asiakaskohderyhmiään, ajautuisivat ne kilpailemaan samoista asiakkaista, joka ei olisi kummankaan etu.
 
Joskus yrityksen markkina-alueella olevien ostajien määrä voi olla niin pieni, että yrityksen ei tämän vuoksi kannata rajata asiakaskohderyhmäänsä markkina-alueensa sisällä. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi silloin, kun yritys toimii pienellä paikkakunnalla, jolla ei ole toista kilpailevaa saman alan yritystä. Tällöin yrityksen on riittävän asiakaskunnan saavuttamiseksi täysin perusteltua tavoitella asiakkaikseen kaikkia paikkakunnan mahdollisia ostajia.
 
Asiakaskohderyhmän valinnassa yrityksellä on periaatteessa kolme vaihtoehtoista mahdollisuutta:
  1. yhteen ostajaryhmään (segmenttiin) keskittyminen
  2. muutaman ostajaryhmän valinta  
  3. kaikki mahdolliset ostajat valitaan tavoiteltaviksi asiakkaiksi
Silloin kun yritys valitsee asiakaskohderyhmäänsä ainoastaan yhden ostajaryhmän, se pyrkii erikoistumaan tähän kapeaan asiakaskohderyhmään ja vastaamaan sen tarpeisiin kilpailijoitaan paremmin. Tämä voi olla menestyksekäs toimintatapa erityisesti pienelle yritykselle, jonka resurssit ovat rajalliset kovin laajan ostajajoukon palvelemiseen. Tällöin yritys on löytänyt ns. markkinaraon.
 
Valitessaan asiakaskohderyhmäänsä muutaman toisistaan poikkeavan ostajaryhmän, yritys kehittää kunkin ostajaryhmän tarpeisiin erilaiset tuote ja markkinointiratkaisut. Valikoiva strategia tulee kyseeseen silloin, kun yrityksellä on resursseja vastata useamman asiakaskohderyhmän tarpeisiin samanaikaisesti, mutta kaikkia mahdollisia asiakkaita ei kuitenkaan kannata ryhtyä tavoittelemaan. Esimerkiksi ruokaravintola voi suuntautua päivisin tietynlaisiin lounasasiakkaisiin, kuten esimerkiksi lähistöllä työskenteleviin toimihenkilönaisiin ja suunnitella lounastarjonnan juuri näiden asiakkaiden mieltymysten mukaan. Iltasin sama ravintola voi suuntautua johonkin toiseen ostajaryhmään.
 
Silloin kun yritys pyrkii saamaan asiakkaikseen kaikki mahdolliset markkina-alueen ostajat, mahdollisia ostajia on niin vähän, että yritys tarvitsee ne kaikki asiakkaikseen tai ostajien tarpeet ja toiveet ovat niin samankaltaisia, että asiakaskohderyhmän rajaamista ei tarvita.
Asiakaskohderyhmän rajaamista puoltavat syyt
1. Yrityksen voimavarojen rajallisuus
 
Jos yrityksen asiakaskohderyhmä on liian laaja, voivat yrityksen voimavarat hajota niin laajalle, että ne eivät kunnolla riitä mihinkään kohderyhmään. Tällöin yritys yrittää haalia myös niitä ostajaryhmiä asiakkaikseen, joissa se ei ole vahvimmillaan. Näin hukataan voimavaroja, eikä pystytä toimimaan kannattavasti niissäkään ostajaryhmissä jotka olisivat yritykselle otollisimpia.
2. Markkinointiviestinnän tehokkuus
 
Jos mainonnalla ja muulla markkinointiviestinnällä yritetään tavoitella liian laajaa joukkoa, voimavarat eivät kunnolla riitä tarvittavan näkyvyyden ja huomioarvon saavuttamiseen. Hyvin kohdistettu markkinointipanostus antaa sen sijaan paremman tuloksen, koska tällöin viestintä kohdistetaan vain otollisille kohderyhmille.
 
3. Viestinnän puhuttelevuus
Vaikka yrityksen resurssit riittäisivätkin laajan näkyvyyden luomiseen, vaarana on, että viestintä ei tehoa. Laajalle joukolle suunnatut yleisviestit eivät puhuttele kovin henkilökohtaisesti ketään. Mainonta ja muu markkinointiviestintä pitäisi kohdistaa erikseen eri kohderyhmille, jotta se vetoaisi niihin.
 4. Yrityksen profiloituminen
 
Yrityksen tulisi olla asiakkailleen houkutteleva ja erottua edukseen sen kilpailijoista. Valitsemiinsa ostajaryhmiin erikoistuneet yritykset ovat profiililtaan vahvoja, mikä todennäköisesti heijastuu positiivisesti niiden kannattavuuteen.

2. Asiakkaiden tarpeiden ja vaatimusten selvittäminen

Sitten kun on päätetty millaisia asiakkaita yritys ryhtyy tavoittelemaan, selvitetään millaisia ovat kohderyhmään valittujen asiakkaiden tarpeet, vaatimukset ja toiveet. Asiakastarpeita voidaan parhaiten selvittää kysymällä niitä suoraan kohderyhmään kuuluvilta. Mitä he haluavat ja mitkä tekijät eniten vaikuttavat heidän ostopäätöksiinsä. Hyvä asiakastuntemus on perustana sille, että yritys kykenee kehittämään sellaiset tuotteet ja toimintatavan, joita sen asiakaskunta arvostaa. Hyvä asiakastuntemus voi tuoda yritykselle selvää kilpailuetua.

3. Tuotteet

Sitten kun tiedetään mitä kohderyhmään kuuluvat asiakkaat haluavat, päätetään millaisia tuotteita yritys ryhtyy asiakkailleen tarjoamaan. Asiakaskohderyhmän tarpeet, vaatimukset ja arvostukset muodostavat lähtökohdan yrityksen tuotetarjonnan suunnittelulle. Tuotteisto tulisi suunnitella sellaiseksi, että se on hinnan ja ominaisuuksiensa osalta mahdollisimman hyvin valitun asiakaskohderyhmän toiveiden mukainen. 
 
Tuotteiden lukumäärän osalta päätetään mitä tuotteita otetaan mukaan yrityksen tuotetarjontaan. Yrityksen tuotteet voidaan ryhmitellä tuoteryhmiksi, jolloin on ratkaistava kuinka monta tuoteryhmää ja paljonko tuotteita yrityksen tuotetarjontaan sisällytetään.
 
Asiakas voi kokea laajan tuotevalikoiman toisaalta hyvänä, mutta siihen saattaa liittyä myös eräitä yrityksen kannalta huonoja puolia. Jos yrityksellä on valikoimassaan useita samaan tarpeeseen tarkoitettuja keskenään kilpailevia tuotteita, voi tämä aiheuttaa asiakkaille turhaa valinnan vaikeutta. Laaja tuotevalikoima saattaa myös kasvattaa yrityksen kustannuksia varastojen kasvun, korkeampien hankinta ja toimintakustannusten muodossa ja vaikuttaa siten yrityksen hintakilpailukykyä ja kannattavuutta heikentävästi.
 
Mikäli yrityksen tuotetarjontaan sisältyy tuotteita, jotka eivät millään tavalla liity toisiinsa, saattaa tämä heikentää yrityksen uskottavuutta asiakkaiden silmissä. Jos esimerkiksi yritys tarjoaa asiakkailleen remonttipalvelua ja pienkoneiden korjausta, saattaa asiakkaalle herätä epäilys siitä, onko yrityksen osaaminen näissä kummassakaan kovin hyvä. Erityisesti pienyrityksen kannattaa yleensä keskittyä niihin asioihin joissa se on vahvimmillaan.
 
Tuotetarjonnan laajuuden lisäksi päätetään tuotteiden laatutaso. Myös tämä päätös perustuu valitun asiakaskohderyhmän vaatimuksiin. Yritysten ei aina kannata tavoitella tuotteidensa osalta parasta mahdollista laatua, jos asiakkaalle riittää vähempikin. Asiakkaan tarpeet ylittävän laadun tuottaminen voi nostaa kustannuksia, jolloin tuotteen hinta voi nousta kohdeasiakkaalle liian korkeaksi. Toisaalta tuotteen laadun alentaminen voi laskea yrityksen kustannuksia, jolloin tuotteen heikompi laatu voidaan hyvittää asiakkaalle edullisen hinnan muodossa. Tämä voi olla hyvä ratkaisu jos asiakas arvostaa edullista hintaa tuotteen ominaisuuksia enemmän. Ns. halpalentoyhtiöt ovat eräs esimerkki siitä, että tuotteen laadusta tinkimällä pystytään asiakkaalle tarjoamaan lentomatka edulliseen hintaan. Kilpailijoitaan heikommasta laadusta huolimatta halpalentoyhtiöt ovat menestyneet hyvin. Laadusta tinkiminen hinnan hyväksi, on siten niiden kohdalla osoittautunut onnistuneeksi strategiaksi.

4. Yrityskuva eli imago

Tunteet ja mielikuvat vaikuttavat ratkaisevasti asiakkaiden ostopäätöksiin. Väitetään, että useimmiten ihmiset tekevät valintansa tunteella, vaikka he yrittävätkin perustella ratkaisujaan itselle ja muille järjellä. Tämän vuoksi yrityksestä pitäisi kyetä antamaan ulospäin mielikuva, joka saa sen näyttämään kohderyhmälleen houkuttelevalta.
 
Yrityskuvalla eli imagolla tarkoitetaan sitä mielikuvaa, joka yrityksestä ulkopuolisille muodostuu. Yritys ei voi määrätä yrityskuvaansa, mutta se voi vaikuttaa niihin asioihin, joista yrityskuva syntyy. Yrityskuvaan vaikuttaa monet eri tekijät, joiden painotukset vaihtelevat yrityskohtaisesti. Yrityskuva muodostuu, vaikkei yritys tekisi mitään asian hyväksi. Yrityskuva voi olla hyvä tai huono, oikea tai väärä, mutta se on aina olemassa. Yrityksen oma ratkaisu on, miten se pyrkii vaikuttamaan yrityskuvaansa.
 
Yrityskuva on yritykselle sama kuin ihmiselle käyttäytyminen, ulkonäkö ja pukeutuminen. Esimerkiksi henkilö voi työhönottohaastattelussa pyrkiä vaatetuksellaan ja ulkoisella olemuksellaan antamaan itsestään mielikuvan, jonka hän uskoo olevan eduksi työpaikan saamisen kannalta. Samalla tavalla yritykset pyrkivät välittämään ulkopuolisille mielikuvia, joiden ne uskovat olevan eduksi niiden liiketoiminnalle.
 
Yrityskuva on tänä päivänä merkittävä kilpailuvaltti. Sitä tarvitaan mm. uskottavuuden lisäämiseksi. Ulkopuoliset asioivat mieluummin luotettavan ja tunnetun yrityksen kanssa kuin tuntemattoman yrityksen kanssa. Hyvä yrityskuva voi myös mahdollistaa yritykselle parempikatteisen hinnoittelun, joka suoraan vaikuttaa kannattavuuteen. Yrityskuva voi myös pienentää yrityksen markkinointikuluja ja lisätä henkilökunnan omanarvontuntoa. Mitä kilpaillummalla alalla yritys toimii, sitä tärkeämmäksi kilpailutekijäksi yrityskuva muodostuu. Tietoisen yrityskuvatavoitteen asettaminen ja haluttuun yrityskuvaan johtavien toimenpiteiden suunnittelu on siten tärkeä osa liikeideaa.
 
Yrityskuvan luominen
 
Yrityskuvan luominen alkaa siitä, että ensin päätetään millainen kuva yrityksestä halutaan ulkopuolisille antaa. Tämä yrityskuvatavoite riippuu siitä, mitä valittu asiakaskohderyhmä haluaa yrityksen olevan. Jos esimerkiksi yrityksen tavoittelemalle asiakaskohderyhmälle edullinen hinta on tärkein tuotteen ostamiseen vaikuttava tekijä, niin tällöin yrityksen pitäisi pystyä luomaan itsestään mielikuva edullisena ostopaikkana. Jos taas asiakkaille tuotteen laatu ja merkin tuoma arvostus menevät muiden tekijöiden edelle, pitäisi myös yrityksen tavoitella laadukasta ja arvostettua yrityskuvaa. Yrityksen tavoittelema yrityskuva voi olla esimerkiksi; arvokas, perinteinen, moderni, nuorekas, laadukas, edullinen, hauska, ympäristöystävällinen jne.
Sitten kun yrityskuvatavoite on asetettu, ryhdytään suunnittelemaan toimenpiteitä, joilla haluttu yrityskuva saadaan aikaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kaikki yrityksestä ulospäin näkyvät asiat pyritään suunnittelemaan sellaisiksi, että ne tukevat halutun yrityskuvan muodostumista.
 
Yrityskuva syntyy monen eri osatekijän yhteisvaikutuksen tuloksena. Nämä osatekijät voidaan ryhmitellä neljään pääryhmään, joita ovat viestintä, tuotteet, henkilöstö ja yrityksen toimintapuitteet.
 
Yrityksen nimi on ensimmäinen yrityksestä syntyvään mielikuvaan vaikuttava tekijä. Tämän vuoksi yrityksen nimi voidaan valita niin, että se luo halutun yrityskuvatavoitteen mukaista mielikuvaa yrityksestä. Esimerkiksi nimi Halpa-Halli luo mielikuvaa edullisista hinnoista.
 
Yrityksen tunnusvärit, liikemerkki ja graafinen ilme ovat ulospäin näkyviä tunnuksia, jotka visualisoivat yrityksen ja vaikuttavat yrityksestä ulkopuolisille syntyvään mielikuvaan. Asetettu yrityskuvatavoite pitäisi aina olla lähtökohtana niiden suunnittelussa. Esimerkiksi yritykset jotka pyrkivät liittämään yrityskuvaansa terveyteen tai luontoon liittyviä mielikuvia, valitsevat usein tunnusvärikseen vihreän. Edullista hintamielikuvaa tavoittelevat yritykset kuten halpakaupat, halpalentoyhtiöt jne. käyttävät useimmiten aggressiivisia voimakkaita värejä, kuten kirkkaan keltaista ja punaista. Laadukasta ja arvokasta yrityskuvaa tavoittelevat yritykset puolestaan käyttävät tunnusvärinään mustaa, tummanpunaista, tummansinistä jne.
 
Yrityksen tuotteet vaikuttavat yrityksestä syntyvään kokonaismielikuvaan. Esimerkiksi hyvälaatuisia arvostettuja merkkituotteita myyvän yrityksen yrityskuvaan vaikuttaa myytävien tuotteiden tuotekuvat eli brändit, jotka siirtyvät osaksi niitä myyvän yrityksen yrityskuvaa. Myynnissä olevat tuotteet vaikuttavat myös heikkolaatuista rihkamaa myyvän yrityksen yrityskuvaan.
 
Tuotteiden hintataso vaikuttaa myös myyjäyrityksen yrityskuvaan. Kalliita tuotteita myyvää yritystä pidetään usein arvostettuna ja laadukkaana, kun puolestaan yritystä, jolla on keskimääräistä halvemmat hinnat ei arvosteta kovin korkealle. Toisaalta halpa hintamielikuva voi joskus olla yritykselle tietoinen yrityskuvatavoite.
 
Yrityskuvaan vaikuttaa myös se miten asiakkaat ja muut yrityksen kanssa tekemisessä olevat kokevat yrityksen jokapäiväisessä kanssakäymisessä. Yrittäjä ja mahdolliset muut yrityksessä työskentelevät osaltaan vaikuttavat siihen, millainen mielikuva yrityksestä ulkopuolisille muodostuu. Työvaatetuksella ja henkilöstön ulkoisella olemuksella on merkitystä yrityksestä syntyvään mielikuvaan erityisesti palveluyrityksissä. Esimerkiksi asiakkaan kotona palvelua suorittavan remontti- tai kotipalvelutyöntekijän ammatillinen uskottavuus ja hänen edustamansa yrityksen yrityskuva paranee, jos hän käyttää työssään työasua, jossa on yrityksen tunnus.
 
Yrityksen tilat ja kalusto ovat myös eräs yrityskuvaan vaikuttava tekijä. Toimitilojen ja rakennusten sijainti, sisustus ja ympäristö, kuten pihojen ja kulkuväylien siisteys vaikuttavat yrityskuvaan. Myös koneiden, kaluston ja ajoneuvojen ikä, kunto, siisteys ja merkki vaikuttavat yrityskuvaan.

5. Yrityksen toimintatapa

Seuraavaksi liikeideassa määritellään yrityksen toimintatapa eli se miten yritystoimintaa käytännössä toteutetaan. Toimintatavan osalta kuvataan yrityksen fyysiset ja henkiset voimavarat sekä toiminnan organisointi.
 
Yrityksen fyysisiä voimavaroja ovat mm.
  • sijainti (suhteessa asiakkaisiin, toimittajiin ja henkilöstöön)
  • toimitilat (koko, ominaisuudet, omat vai vuokratut jne.)
  • koneet, kalusto ja työvälineet (uudet vai käytetyt, omat vai vuokratut jne.)
Henkisiä voimavaroja puolestaan ovat yrityksessä toimivat ihmiset ja heillä oleva osaaminen, motivaatio ja henkilösuhteet.
 
Toiminnan organisointi
  • hankinnat
    • mitä materiaaleja, tavaroita ja palveluja yritys hankkii toimittajilta?
    • mistä ja miten hankinnat tehdään

  • tuotanto
    • miten yrityksen tuotanto (toiminta) käytännössä tapahtuu?
    • millainen on työnjako ja miten työtehtävät on organisoitu?
    • millaiset ovat aukiolo- ja työaikajärjestelyt?
    • millainen on alihankkijoiden ja yhteistyökumppaneiden osuus yrityksen tuotannossa 
       
  • tukitoiminnot
    • miten yrityksen erilaiset varsinaisen tuotannon ulkopuoliset tukitoiminnot hoidetaan?Tukitoimintoja voivat olla esimerkiksi; kirjanpito, huollot ja korjaukset, puhtaanapito, kuljetukset jne. 
       
  • myynti ja jakelu
    • miten hoidetaan tuotteiden myynti?
    • miten tuotteet toimitetaan asiakkaiden saataville?
    •   

6. Yrityksen kilpailuvaltit

Viimeisenä liikeideassa määritellään yrityksen kilpailuvaltit, joita ovat ne konkreettiset syyt, joiden vuoksi asiakkaan kannattaa valita yrityksen tuote kilpailijan tarjoaman vaihtoehdon asemasta. Menestyäkseen yrityksen on oltava asiakkailleen houkutteleva vaihtoehto.
 
Kilpailuvaltit kiinnostavat erityisesti yrityksen mahdollisia rahoittajia, kun he arvioivat yrityksen rahoittamisen edellytyksiä. Kilpailuvalttien avulla yrittäjä voi myös perustella itselleen yrityksensä menestymismahdollisuuksia. Lisäksi selkeästi määritellyistä kilpailuvalteista on hyötyä yrityksen markkinoinnissa, koska niitä voidaan käyttää hyvinä yrityksen tuotteiden myyntiperusteluina.
 
Yrityksen kilpailuvaltit tulee luoda valittu asiakaskohderyhmä huomioiden ja niiden tulee olla näiden kohdeasiakkaiden arvostamia. Jos asiakkaat arvostavat edullista hintaa tuotteen ominaisuuksia enemmän, kannattaa yrityksen tällöin pyrkiä hinnoittelemaan tuotteensa edullisiksi vaikkapa tuotteiden ominaisuuksista tai palvelusta tinkimällä. Jos puolestaan yrityksen tavoittelemille asiakkaille hinta merkitse vähemmän ja muut seikat, kuten tuotteen ominaisuudet tai ostamisen helppous enemmän, kannattaa yrityksen tällöin pyrkiä saamaan kilpailuvaltikseen nämä asiakkaidensa arvostamat tekijät.
 
Yrityksen kilpailuetu voi perustua seuraaviin tekijöihin;
  • Tuote on ominaisuuksiltaan parempi kuin kilpailijoiden vastaava tuote

  • Asiakkaan yritykseen tai tuotteeseen liittämät positiiviset mielikuvat voivat tuoda yritykselle kilpailuetua, vaikka tuotteessa ei varsinaisesti olisikaan olennaista eroa kilpailijan vastaavaan tuotteeseen verrattuna. Esimerkiksi tuotteen merkki voi tehdä tuotteesta houkuttelevan asiakkaan mielessä.

  • Tuote on hinnaltaan edullisempi kuin kilpailijoiden vastaava tuote. Tämä hintaetu voidaan saavuttaa esimerkiksi edullisilla ostoilla tai kustannustehokkaalla toiminnalla.
     
  • Tuotteen ostaminen on onnistuttu tekemään asiakkaalle helpoksi. Jos kilpailevien yritysten välillä tuote on ominaisuuksiltaan yhtä hyvä ja hinnassakaan ei ole eroa, asiakas ostaa tuotteen yleensä sieltä mistä se on helpoiten saatavilla?