Yrittäjän eläke

SUOMEN ELÄKEJÄRJESTELMÄ


Suomen lakisääteinen eläkejärjestelmä koostuu työeläkkeestä ja sitä täydentävästä kansaneläkkeestä ja takuueläkkeestä.Työeläkkeitä hoitavat työeläkelaitokset, joita ovat työeläkeyhtiöt, eläkekassat ja eläkesäätiöt.

Työeläke

Työeläke perustuu siihen, että työantajalla on velvollisuus ottaa työntekijälleen eläkevakuutus ja maksaa työntekijän palkkaan suhteutettua vakuutusmaksua työeläkelaitokselle. Yrittäjällä puolestaan on velvollisuus ottaa  itselleen eläkevakuutus. Työeläkevakuutus on siis pakollinen aina kun tehdään töitä työntekijänä tai yrittäjänä.

 

Työeläkkeen antama turva

 


Työkyvyttömyyden aiheuttava sairaus tai tapaturma voi kohdata minkä ikäistä tahansa, jolloin työeläkkeestä maksettavalla työkyvyttömyyseläkkeellä voi olla merkitystä nuorellekin henkilölle jo paljon ennen vanhuuseläkeikää.

Eläkelaitosten yhteisvastuu takaa sen, että ansaitut eläkkeet maksetaan aina. Työnantajan laiminlyönnit tai edes työeläkelaitoksen konkurssikaan eivät vie oikeutta jo kertyneeseen työeläkkeeseen.

 

Työeläkkeen kertyminen


Työntekijälle eläkettä kertyy vuosiansioista, johon sisältyvät myös esimerkiksi ylityökorvaukset, luontoisedut ja lomaraha. Yrittäjälle eläkettä puolestaan kertyy yrittäjäeläkevakuutuk-seen valitun työtulon mukaan. Jos henkilö on työsuhteessa, mutta toimii samalla sivutoimisena yrittäjänä, hänelle kertyy samanaikaisesti eläkettä sekä työsuhteesta, että yrittäjätoiminnasta.

Eläkettä kertyy 1,5 prosenttia vuositulosta. Eläke alkaa kertyä työntekijöille jo 17 ikävuodesta lähtien ja yrittäjille 18 ikävuodesta lähtien. Eläkkeen suuruus määräytyy sen mukaan paljonko henkilölle on koko työuran ajalta kertynyt eläkettä siihen mennessä, kun hän jää eläkkeelle

Esimerkki

 

Henkilö aloittaa työuran 24 vuotiaana ja jatkaa työssä 65 vuoden ikään saakka, jolloin työvuosia kertyy yhteensä 41.  Eläkeen perusteena olevan ansion oletetaan olevan 2 500 euroa kuukaudessa eli 30 000 euroa vuodessa koko työuran ajan.

Eläkettä kertyy vuodessa 1,5 % x 30 000 € = 450 € 
Koko työuran ajalta eläkettä kertyy 41 vuotta x 450 € = 18 450 €
Työeläke on kuukausieläkkeeksi muutettuna 18 450 € /12 = 1 537,5 €/kk

Elinaikakerroin

Elinaikakerroin leikkaa kuukausieläkkeitä sen mukaan, miten ihmisten elinikä pitenee tulevaisuudessa, koska saman eläkepotin pitää riittää pidemmäksi ajaksi. Elinaikakerroin lasketaan jokaiselle ikäluokalle (syntymävuodelle) erikseen sen mukaan, kuinka pitkä on kyseisen ikäluokan odotettavissa oleva elinikä. Tämänhetkiset elinaikakertoimien arviot perustuvat nykyisiin elinajan odotteisiin ja niitä voidaan muuttaa tulevaisuudessa.

Esimerkiksi jos henkilön syntymävuoden perusteella määräytyvä elinaikakerroin on 0,897 ja hänelle on kertynyt eläkettä 1 700 €, niin silloin elinaikakertoimella leikattu eläke on
0,897 x 1 700 € = 1 524,90 €

Omien eläketietojen tarkistaminen

Omat eläketiedot kannattaa aika-ajoin tarkistaa. Työeläke.fi verkkosivustolta voi tilata sähköisen työeläkeotteen omilla verkkopankkitunnuksilla. Yksityisen sektorin työntekijät saavat myös joka kolmas vuosi eläkeotteen kirjeitse kotiin.

Työnteko vanhuuseläkkeellä

Henkilö voi jatkaa työntekoa vielä eläkkeellä ollessaankin. Tällöin hän saa eläkkeen lisäksi palkka- tai yrittäjätuloa.

Työeläkkeiden indeksitarkistukset

Rahanarvon muutokset otetaan eläkkeissä huomioon tekemällä niihin vuosittain indeksitarkistuksia. Tarkistukset tehdään paitsi maksettaviin eläkkeisiin myös eläkkeen perusteena oleviin eri vuosien palkkatietoihin.

Kun henkilö jää eläkkeelle, muutetaan hänen kaikki työuran aikaiset palkka- ja yrittäjäeläkkeen työtulot palkkakertoimella vastaamaan eläkkeen alkamisvuoden rahan arvoa. Näin varmistetaan, että eläkkeelle siirtyvä saa eläkkeen alkaessa työuran aikaiseen tulotasoonsa suhteutetun eläkkeen.

Palkkakertoimessa hintatason muutoksen osuus on 20 prosenttia ja palkansaajien ansiotason muutoksen osuus 80 prosenttia. Se siis korvaa hintatason muutoksen lisäksi 80 prosenttia palkansaajien todellisen inflation ylittävän ansiotason noususta.

Eläkkeellä olevien henkilöiden työeläkkeitä puolestaan tarkistetaan vuosittain tammikuun alussa työeläkeindeksillä. Työeläkeindeksiin palkkojen muutos vaikuttaa 20 % ja hintojen muutos 80 %.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että työeläkeindeksin mukainen tarkistus korvaa hintatason muutoksen ja lisäksi hieman parantaa eläkkeen ostovoimaa.


Eläkkeiden verotus


Eläketulo on verotuksessa ansiotuloa, kuten palkka- ja yrittäjätulotkin. Kunnallisverotuksen eläketulo- ja perusvähennyksen vuoksi pienistä eläkkeistä ei kuitenkaan mene veroa lainkaan Yle-veroa lukuun ottamatta. Vähennykset pienenevät kokonaiseläkkeen noustessa ja eläkkeen ylittäessä tietyn rajan niitö ei enää saa lainkaan.

YRITTÄJÄN ELÄKEVAKUUTUS YEL


Yrittäjän on otettava itselleen palkollinen yrittäjäeläkevakuutus (YEL) valitsemastaan eläkevakuutusyhtiöstä. Vakuutus on henkilökohtainen, jolloin yksi vakuutus koskee yrittäjän kaikkea yritystoimintaa. Pelkkä yrityksen omistaminen ilman työntekoa yrityksessä ei vaadi yrittäjäeläkevakuutusta.

 

Yrittäjänä olo ajalta kertyvä yrittäjäeläke muodostaa usein vain osan yrittäjänä toimineen henkilön kokonaiseläkkeestä. Monet yrittäjät ovat ennen yrittäjäksi ryhtymistään tai sen jälkeen toimineet myös palkkatyössä. Tällöin työeläke muodostuu kaikista työhistorian aikaisista työsuhteista ja yrittäjäjaksoista kertyneestä eläkkeestä.

 

Yrittäjäeläkevakuutus on otettava seuraavien ehtojen täyttyessä 

  • Yrittäjätoiminta on jatkunut neljä kuukautta
  • Yrittäjän ikä on 18-69 vuotta
  • YEL työtulo ylittää vuosittain vahvistettavan vähimmäismäärän

Myös sivutoimisen yrittäjän on otettava yrittäjäeläkevakuutus jos edellä mainitut ehdot täyttyvät vaikka hänelle samanaikaisesti kertyisi eläkettä yritystoiminnan rinnalla tehdystä palkkatyöstä.

Eläkevakuutus eri yritysmuodoissa

Toiminimiyrittäjän eli yksityisen elinkeinonharjoittajan on otettava yrittäjäeläkevakuutus jos edellä mainitut vakuutuksen ottamisen yleiset ehdot täyttyvät.

 

Avoimessa ja kommandiittiyhtiöissä vastuunalaisten osakkaiden on otettava yrittäjäeläkevakuutus. Sen sijaan kommandiittiyhtiön äänettön osakas ei ole yrittäjäeläkevakuutuksen piirissä, joten hänelle on otettava työntekijän eläkevakuutus, jos hän työskentelee yrityksessä ja saa työstään palkkaa.

 

Osakeyhtiössä yrittäjäeläkevakuutus on otettava osakkaalle joka työskentelee yhtiössä johtavassa asemassa ja jonka omistusosuus yhtiöstä on yksin yli 30 % tai yhdessä perheen jäsenten kanssa yli 50 %. Muille osakeyhtiössä työskenteleville on otettava työntekijän eläkevakuutus. 

YEL-työtulo

Yrittäjä määrittää yrittäjäeläkevakuutusta tehdessään itselleen työpanoksensa arvoa vastaavan laskennallisen työtulon, jonka perusteella määräytyy yrittäjälle kertyvä eläke sekä eläkevakuutusmaksun suuruus.

Yrittäjäeläkkeen työtulo ei määräydy yrityksen voiton tai verotettavan tulon perusteella. Sen ei siten tarvitse vastata sitä todellista ansiota, jonka yrittäjä yrityksestään saa. Yrittäjäeläkkeen työtulo voi olla tätä todellista yrityksestä saatua tuloa korkeampi tai matalampi.

 

Suositeltavaa olisi, että yrittäjäeläkkeen työtulo vastaisi vähintään sitä palkkaa, joka yrittäjän suorittamasta työstä pitäisi maksaa, jos saman työn tekisi yritykseen palkattu ulkopuolinen työntekijä. Yrittäjäeläkkeen työtuloa voidaan myöhemmin muuttaa, jos yrittäjän työmäärä muuttuu.
 

Työtulo kannattaa vahvistaa heti alusta alkaen riittävän suureksi, sillä kaikki vahvistetut työtulot vaikuttavat eläkkeen määrään. Yrittäjäeläkkeeseen vahvistettu työtulo vaikuttaa eläkkeen lisäksi yrittäjän muuhun sosiaaliturvaan, koska se määrää yrittäjälle maksettavan sairaus-, äitiys- ja isyyspäivärahan suuruuden.

 

Työtulo on myös tärkeä yrittäjän työttömyysturvan kannalta. Yrittäjä pääsee työttömyysturvan piiriin, vain jos hänen yrittäjäeläkkeen työtulo on vahvistettu yli vaaditun minimitason. Jos yrittäjä kuuluu yrittäjille tarkoitettuun työttömyyskassaan ja hän jää työttömäksi, lasketaan yrittäjän ansiopäiväraha sen työtulon perusteella, jonka mukaan yrittäjä on maksanut työttömyyskassamaksua. Tämä työtulo voi olla korkeintaan yrittäjän YEL- työtulon suuruinen.


YEL vakuutusmaksu


Yrittäjän eläkevakuutusmaksu lasketaan hänen vahvistetusta vuosityötulostaan. Vakuutusmaksut vahvistetaan vuosittain ja sen suuruus on riippuvainen yrittäjän iästä. Yli 53-vuotiaat maksavat korkeampaa maksua kuin tätä nuoremmat. Toisaalta vanhempien yrittäjien kohdalla eläke myös karttuu enemmän samansuuruisesta tulosta.

 

Aloittava yrittäjä saa 48 ensimmäistä kuukautta 22 % alennuksen yrittäjäeläkkeen vakuutusmaksuun. Jos yrittäjätoiminta päättyy ennen kuin 48 kuukauden alennusaika on kulunut, saa jäljellä olevan alennusjakson toiseen yrittäjätoimintaan. Jaksojen välillä ei ole aikarajoitusta.

 

Alennukseen oikeutetulta ajalta eläke karttuu täysimääräisesti yrittäjäeläkkeeseen määritellyn työtulon perusteella, vaikka yrittäjä saakin alennusta maksusta. Alkavan yrittäjän alennuksen tarkoituksena on kannustaa ja helpottaa alkavia yrittäjiä vahvistamaan työtulo heti alusta saakka riittävän suureksi, vaikka yrityksen käynnistysvaiheessa myynti ja kannattavuus eivät vielä yltäisikään normaalille tasolle. Työtulon ja vakuutusmaksun vaikutuksen eläkkeeseen voi laskea kätevästi Varman sivuilta löytyvällä laskurilla. 

YEL-joustomaksu

Yrittäjällä on mahdollisuus maksaa enemmän tai vähemmän vakuutusmaksua mitä hänen vahvistettu työtulonsa edellyttää. Jousto oikeus mahdollistaa sen, että hyvinä vuosina yrittäjä voi parantaa kyseiseltä vuodelta karttuvaa eläkettään ilman, että hän nostaa työtuloaan pysyvästi. Vastaavasti taloudellisesti heikompana vuotena yrittäjä voi maksaa vähemmän maksua ilman, että hänen vahvistettu työtulonsa pienenee. Pienempi maksu luonnollisesti myös pienentää osaltaan eläkekertymää. Koska työtulo pysyy samana, joustolla ei kuitenkaan ole vaikutusta yrittäjän muuhun sosiaaliturvaan, kuten esimerkiksi sairauspäivärahan suuruuteen.

 

Joustosta sovitaan eläkevakuutusyhtiön kanssa aina vuodeksi kerrallaan. Normaalia suurempaa maksua voi maksaa vaikka kuinka monena vuotena peräkkäin, mutta alaspäin joustossa on rajoituksia. Korotettu maksu voi olla 10-100 prosenttia normaalia suurempi ja alennettu maksu 10 – 20 prosenttia normaalia pienempi.

 
Verovähennysoikeus

YEL- vakuutusmaksu on verotuksessa kokonaan vähennyskelpoinen eikä vähennyksellä ole ylärajaa.

 

YEL-vakuutuksen laiminlyönti

 

YEL-vakuutus on otettava kuuden kuukauden kuluessa YEL:n piiriin kuuluvan yritystoiminnan aloittamisesta. Vakuutuksen alkamispäivä on kuitenkin YEL:iin kuuluvan yrittäjätoiminnan alkamispäivä. Eläketurvakeskus valvoo, että yrittäjät ottavat YEL-vakuutuksen ja jos se myöhemmin havaitsee, että yrittäjä ei ole ottanut vakuutusta, niin se kehottaa yrittäjää korjaamaan laiminlyönnin. Jos yrittäjä ei noudata saamaansa kehotusta, niin eläketurvakeskus ottaa vakuutuksen yrittäjän puolesta, jolloin kyseessä on ns. pakkovakuutus. Laiminlyönnin ajalta maksu voidaan korottaa jopa kaksinkertaiseksi ja se peritään taannehtivasti. Laiminlyöntitapauksissa maksuun ei myöskään saa alkavan yrittäjän alennusta.



VAPAAEHTOINEN LISÄELÄKETURVA

Lakisääteistä eläketurvaa voi täydentää vapaaehtoisella eläkesäästämisellä, joka mahdollistaa lakisääteistä eläketurvaa suuremman eläkkeen. Vapaaehtoinen eläkesäästäminen ei vaikuta lakisääteiseen työeläkkeeseen.  

Lisäeläketurvaa voi hankkia ottamalla vakuutusyhtiöin tarjoaman vapaaehtoisen eläkevakuutuksen tai avaamalla johonkin rahalaitokseen pitkäaikaiseen eläkesäästämiseen tarkoitetun ns. PS-tilin. Vapaaehtoiseen lisäeläketurvaan voi tehdä säästöjä kuukausittain tai vuosittain ja lisäsijoituksia milloin tahansa.

Vapaaehtoisen eläkesäästämisen veroedut

Vapaaehtoiseen eläkesäästämiseen liittyy eräitä verotuksellista etua, jotka erottavat sen tavallisesta säästämisestä. Ensinnäkin eläkesäästämiseen ohjatut maksut ovat verotuksessa vähennyskelpoisia enintään 5 000 euroon asti joka vuosi. Verovähennysoikeuden ansiosta vuosittain maksettavat verot pienenevät pääomaveroprosentin suuruisen määrän eläkesäästämiseen ohjatusta summasta.

 

Esimerkiksi jos henkilö sijoittaa eläkesäästämiseen 1 000 euroa ja pääomaveroprosentti on
30 %, pienenee kyseisenä vuotena maksettavien verojen määrä 300 € (30 % x 1000€).
Verojen vähenemisen vuoksi henkilön rahavarat vähenevät siis ainoastaan 700 euroa. Sijoitus eläkesäästöihin on kuitenkin edellä mainittu 1000 euroa ja tuottoa alkaa kertyä tälle koko summalle.

 

Veroetu ei kuitenkaan ole lopullinen, koska aikanaan nostettavasta eläkkeestä menee pääomaveroprosentin suuruinen vero koko nostettavasta pääomasta eikä ainoastaan tuotosta. Veroedun ansiosta eläkesäästäjä saa verottajalta ikään kuin korotonta lainaa eläkesijoitustensa rahoittamiseen. Jos sijoitukset osoittautuvat tuottoisiksi voi veroetu olla merkittävä eläkesäästäjälle vaikka eläkkeestä aikanaan meneekin nostettaessa veroa.

 

Toinen verotukseen liittyvä etu on se, että eläkesäästöille kertynyttä tuottoa ei veroteta säästöaikana, vaan vasta sitten kun eläkettä aikanaan ryhdytään nostamaan. Tämän vuoksi tuotto voidaan sijoittaa vuosittain uudelleen ja korkoa korolle vaikutuksen vuoksi eläkevakuutukseen sidottu pääoma voi kasvaa merkittävästi ennen kuin sitä ryhdytään verottamaan eläkesäästöjä nostettaessa. Tämä tuoton verovapaus säästöaikana voi joissain tapauksissa olla jopa paljon merkittävämpi etu kuin ensin mainittu eläkesijoitusten vähennyskelpoisuus.

 

Kolmas veroetu on se, että vapaaehtoisen eläkesäästösopimuksen sisällä voi ilman veroseuraamuksia myydä sijoituksia ja siirtää varoja eri sijoituskohteiden välillä, kuten esimerkiksi osakkeista talletuksiin  ja päinvastoin.

Eläkesäästöjen nostaminen

Sitten kun henkilö saavuttaa eläkeiän, hän voi ryhtyä nostamaan säästöjään sekä niille kertynyttä tuottoa. Varoja ei kuitenkaan voi nostaa yhdellä kertaa, vaan nostot on ajoitettava useammalle vuodelle.

 

Vapaaehtoiseen eläkesäästämiseen sidottuja varoja voi kuitenkin nostaa ennen eläkeikää seuraavissa poikkeustapauksissa. 

  • eläkesäästäjä on ollut työttömänä vähintään vuoden
  • eläkesäästäjä jää pysyvästi työkyvyttömäksi
  • eläkesäästäjälle tulee avioero
  • eläkesäästäjän puoliso kuolee

Jos henkilö ei ole ehtinyt nostamaan kaikkia eläkesäästöjään ennen kuolemaansa, maksetaan jäljellä olevat varat hänen perillisilleen tai eläkevakuutussopimuksessa määritellyille edunsaajille. Eläkevakuutuksissa on yleensä täysi kuolemanturva, mutta joissakin eläkevakuutussopimuksissa kuolemanturva voi eläkeaikana olla rajoitettu tai se voi puuttua kokonaan.

Vapaaehtoinen eläkevakuutus

Henkilö voi hankkia vapaaehtoista lisäeläketurvaa ottamalla vakuutusyhtiöstä vapaaehtoinen eläkevakuutuksen. Tämä tarkoittaa sitä, että vakuutuksen ottaja sijoittaa rahaa säännöllisesti vakuutukseensa, jotka varat vakuutusyhtiö sijoittaa edelleen vakuutussopimuksessa mainittuihin kohteisiin. Eläkevakuutukseen tehtävät sijoitukset menevät asiakkaan valitsemiin rahastoihin, jolloin asiakas voi itse päättää, miten hajauttaa sijoituksiaan ja valita myös itselleen sopivan tuotto- ja riskitason. 

PS tili

Toinen vaihtoehto eläkesäästämiseen on ns. ps-tili (pitkäaikaissäästötili). Ps-sopimuksen etuna vapaaehtoiseen eläkevakuutukseen verrattuna on pienemmät kulut, koska siinä vakuutusyhtiön perimät kulut jäävät pois. Ps-tiliä käytettäessä säästäjä tekee säästämissopimuksen esimerkiksi pankin kanssa. Sopimuksen teon jälkeen säästäjä maksaa maksut sopimuksessa määritellylle säästämistilille ps-tilille, jolta hän voi edelleen sijoittaa varoja erilaisiin sijoituskohteisiin, kuten osakkeisiin, sijoitusrahastoihin, korkosijoituksiin jne.

 

Sijoitetuille varoille kertyvä tuotto maksetaan ps-tilille, josta tuotto voidaan uudelleen sijoittaa eri sijoituskohteisiin. Näin on mahdollisuus saada ”korkoa korolle”, eikä tuottoa veroteta säästämisaikana.

 

Ps-sopimuksen varat ovat säästäjän omaisuutta, mutta niiden nostaminen on pääsäännön mukaan mahdollista vasta, kun säästäjä on eläkeiässä.