Yrittäjäksi ryhtyminen

YRITTÄJÄN MÄÄRITTELY

Yrittäjälle, ei ole olemassa yhtä yleispätevää määritelmää. Eri yhteyksissä eri tahot tulkitsevat eri tavalla sen kuka on yrittäjä. Toisinaan tilanne saattaa olla sellainen, että jonkun tulkinnan mukaan henkilöä pidetään yrittäjänä ja jonkun toisen tulkinnan mukaan taas ei.

 

Työ oikeudellinen näkökulma

 

Arvioitaessa yleisen työoikeuden näkökulmasta sitä, pidetäänkö suoritettua työtä itsenäisenä yrittämisenä vai työsuhteessa tehtynä työnä, ratkaisevaa on se onko työn teettäjällä työnjohto ja valvontaoikeus itse työn suorittamiseen, vai maksaako hän pelkästään työn lopputuloksesta.

 

Silloin kun työn tilaajalla on työnjohto ja valvontaoikeus työhön, kyseessä on työsuhde ja vastaavasti silloin, kun työn tilaajalla ei ole työnjohto ja valvontaoikeutta on kyseessä itsenäinen yrittäminen. Työn suorituspaikalla ei ole varsinaisesti merkitystä sille, pidetäänkö työtä yrittämisenä vai työsuhteessa tehtynä työnä. Työnantajan johto- ja valvontaoikeus voi olla olemassa vaikka työntekijä tekisi työtään kotona tai jossain muussa itse valitsemassaan paikassa.

 

Yrittäjä yrittäjien eläkelain mukaan

 

Eläkelaeissa on omat määritelmänsä sille, pidetäänkö henkilöä yrittäjänä vai työntekijänä. Yrittäjät vakuutetaan yrittäjien eläkelain YEL mukaan, kun puolestaan työntekijät työntekijän eläkelain TyEL mukaan.

 

Yrittäjien eläkelain mukaan vakuutettava yrittäjä on; yksityinen elinkeinonharjoittaja eli ns. toiminimi yrittäjä ja hänen puolisonsa, joka tekee yritykselle työtä ilman palkkaa, avoimen yhtiön osakas, kommandiittiyhtiön vastuunalainen osakas, tai osakeyhtiön johtavassa asemassa oleva osakas, joka omistaa yksin vähintään 30 % tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa vähintään 50 % yhtiön osakkeista. Yrittäjäeläkelain piiriin kuulumisen edellytyksenä on, että henkilö työskentelee yrityksessä ja että hänen työpanoksensa määrä ylittää vuosittain vahvistettavan vähimmäismäärän.

 

Työttömyysturvalain mukainen yrittäjän määritelmä

 

Työttömyysturvalaissa yrittäjäksi tulkitsemisen kynnys on kaikkein matalin. Työttömyysturva-laissa yrittäjäksi katsotaan sellainen henkilö, joka toimii itsenäisenä elinkeinonharjoittajana omalla toiminimellä.

 

Yrittäjäksi katsotaan myös henkilö joka työskentelee johtavassa asemassa osakeyhtiössä, jossa hänellä itsellään on vähintään 15 prosenttia tai hänellä yhdessä perheenjäsentensä kanssa on vähintään 30 prosenttia osakepääomasta tai osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Henkilön katsotaan olevan johtavassa asemassa yrityksessä, jos hän on osakeyhtiön toimitusjohtaja tai hallituksen jäsen tai on muussa yrityksessä vastaavassa asemassa.

 

Vaikka henkilö ei työskentelisikään osakeyhtiössä johtavassa asemassa, tulkitaan hänet yrittäjäksi, jos hänellä yhdessä perheenjäsentensä kanssa on määräysvalta osakeyhtiössä tai muussa yrityksessä (esimerkiksi kommandiittiyhtiössä vastuunalainen yhtiömies, avoimen yhtiön yhtiömies). Myös yrittäjän yrityksessä työskentelevää puolisoa ja kotona asuvaa lasta pidetään työttömyysturvalaissa yrittäjinä.

 

Verottajan määrittelemä yrittäjä

 

Verotuksessa yrittäjän ja palkansaajan välinen rajanveto on tulkinnanvarainen. Yrittäjänä toimimisen mallit ja tavat ovat laajentuneet ja monipuolistuneet yhteiskunnan kehittymisen myötä. Verottajan arvioidessa sitä, onko kyseessä itsenäinen yritystoiminta vai työsuhde, ratkaisevaa on yrittäjäriskin olemassaolo. Jos toimintaan sisältyy yrittäjäriski, on kyseessä yritystoiminta ja päinvastaisessa tapauksessa työsuhde.

 

Toiminnan, joka vaatii investointeja, tulkitaan yleisesti sisältävän yrittäjäriskin. Yrittäjänä voidaan pitää myös henkilöä, joka tarjoaa omaan ammattitaitoon perustuvia palveluja, vaikka toiminta ei edellyttäisi mainittavaa pääomansijoitusta. Ratkaisevia seikkoja yrittäjäriskin olemassaolon ja yrittäjäksi tulkitsemisen kannalta ovat tällöin toiminnan laajuus ja julkisuus, jolloin toimeksiantoja on useita eri asiakkailta. Palveluntarjoajan pyrkimystä toimia yrittäjänä osoittaa myös se, että hän on ilmoittautunut verohallinnon ennakkoperintärekisteriin.

 

Palkan ja työkorvauksen eli yrittäjätulon rajanvetoon vaikuttavat monet tekijät. Ratkaisu tehdään kokonaisarviointina. Epäselvissä tapauksissa toiset seikat voivat puoltaa työsuhteen olemassaoloa, toiset yrittäjyyttä. Tällaisissa tilanteissa ratkaisua ei voi tehdä minkään yksittäisen kriteerin perusteella.

 

YRITTÄJÄKSI RYHTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT

Henkilön päätös ryhtyä yrittäjäksi syntyy yleensä monen tekijän vaikutuksesta. Nämä tekijät voidaan jakaa kolmeen ryhmään:

 

  1. Yrittäjän yleiset taustatekijät
  2. Henkilötekijät
  3. Henkilön elämäntilanne

 

Yrittäjän yleiset taustatekijät

 

Yrittäjäksi ryhtymisen taustatekijöillä tarkoitetaan henkilön sosiaalista taustaa ja aikaisempaa työkokemusta. Yrittäjäksi ryhtymiseen vaikuttaa henkilön aikaisempi tietoisuus yrittäjyydestä. Yrittäjiksi ryhtyvillä on usein aikaisempaa kokemusta yritystoiminnasta. Tämä kosketus voi tulla vanhempien yritystoiminnan kautta tai yrittäjyyttä edeltävissä työtehtävissä.

 

Yrittäjävanhempien osuus on korostunut kaikissa aihetta käsittelevissä tutkimuksissa hyvin selvästi. Esimerkiksi eräässä tutkimuksessa todettiin että uusista yrittäjistä puolella oli kosketusta yrittäjyyteen vanhempien yrittämisen kautta. Useat yrittäjyystutkijat katsovat, että yrittäjäperheessä tai yrittäjämyönteisessä yhteisössä kasvaminen vaikuttaa henkilön arvoihin, asenteisiin ja uskomuksiin yrittäjyyttä lisäävällä tavalla. Parhaiten yrittäjyyteen pääsee sisälle seuraamalla pienestä pitäen yrittäjien toimintaa lähietäisyydeltä ja osallistumalla siihen. Yrittäjien lähellä kasvaneet ihmiset saattavat samaistua yrittäjämäiseen rooliin esikuvien kautta.

 

Tyypillinen pienyrittäjä on saanut ammatillisen koulutuksen. Valmistuttuaan hän on saanut paikan koulutustaan vastaavalla alalla. Toisen palveluksessa hän on ollut joitakin vuosia ja on oppinut alan ammattitaidon. Vähitellen syntyy ajatus oman yrityksen perustamisesta. Tyypillinen pienyrittäjä on yleensä jo nuorena oppinut tekemään töitä.

 

Elämäntapatutkimuksissa on pohdittu syitä yrittäjäksi ryhtymiselle. Yrityksen perustamista edeltävän työkokemuksen on todettu olevan tärkeä tekijä yrittäjäksi ryhtymisessä. Yritystoiminta voi olla jatkoa palkkatyölle.

 

Henkilötekijät

Yrittäjäksi ryhtymiseen vaikuttavilla henkilötekijöillä tarkoitetaan yksilön luonteenpiirteitä ja henkilökohtaisia ominaisuuksia. Ne vaikuttavat osaltaan siihen millaisia valintoja henkilö suorittaa päättäessään omasta työurastaan.

 

Yksittäisiä luonteenpiirteitä tarkasteltaessa on havaittu eräiden seikkojen vaikuttavan yrittäjyyteen. Yrittäjäksi ryhtyvät uskovat pystyvänsä itse vaikuttamaan menestykseensä. Näiden henkilöiden kohdalla on kyse hyvästä itseluottamuksesta, vahvasta uskosta omaan toimintaan ja sen mahdollisuuksiin.

 

Yrittäjillä on usein halu itse hallita asioita. Hän ajattelee olevansa oman onnensa seppä ja hänellä on selkeä näkemys siitä, mitä hän haluaa olla. Työsuhdeprofiilin ihminen puolestaan ajattelee olevansa muiden ihmisten ja olosuhteiden armoilla.

 

Yrittäjien on todettu olevan muuta väestöä suoriutumishaluisempia. Sama pätee eräisiin muihinkin ryhmiin, kuten esimerkiksi urheilijoihin, tutkijoihin jne. Korkean suoriutumistarpeen omaava henkilö pyrkii työssään jatkuvasti parempiin tuloksiin. Tässä yhteydessä voidaan puhua ammattiylpeydestä tai näyttämisen halusta. Useimmilla on korkea suoriutumismotivaatio jollakin elämän alueella. Joku purkaa suoriutumistarpeensa tekemällä käsitöitä ja toinen taas valokuvausharrastuksessa. Yrittäjille ominaista on nimenomaan se, että korkea suoritusmotivaatio tulee esille työssä ja korkea suoritusmotivaatio on erittäin pitkäjänteistä.

 

Yrittäjien arvomaailma syntyy ympäristön vaikutuksesta, joka jättää jälkensä myös arvojen ja asenteiden tasolle. Yrittäjät arvostavat erityisen selvästi itsenäisyyttä ja riippumattomuutta. Hän kykenee sietämään epävarmuutta. Tarve sosiaalisiin kontakteihin on olemassa ja yrittäjän tulee olla sosiaalisesti ulospäin suuntautunut. Yrittäjien on oltava valmis luomaan uusia ideoita ja vastaamaan joustavasti muutoksiin ympärillään

 

Yrittäjäksi ryhtyy usein sellainen henkilö, jolla vallitsee epäsuhde henkilökohtaisten ominaisuuksien ja sosiaalisen aseman välillä. Yrittäjyys on hänelle mahdollisuus sosiaalisen arvostuksen hankkimiseen.

 

Tilannetekijät

 

Yrittäjäksi ryhtymiseen vaikuttavilla tilannetekijöillä tarkoitetaan sitä välitöntä elämäntilannetta, jossa yrittäjyyttä harkitseva elää. Tilannetekijät voivat olla myönteisiä eli ns. vetäviä tai kielteisiä eli työntäviä tekijöitä.

 

Myönteiset vetävät syyt ovat niitä toivottuja asioita, jotka on mahdollista saavuttaa ryhtymällä yrittäjäksi. Näitä ovat esimerkiksi yrittäjyyden mahdollistama itsenäisyys ja riippumattomuus sekä mahdollisuus itsensä toteuttamiseen ja oman erityisosaamisen hyödyntämiseen yrittäjänä.

 

Myönteisiä, yrittäjyyteen vetäviä tekijöitä ovat myös mm. yhteiskunnan luomat edellytykset yritystoiminnalle, kuten esimerkiksi starttiraha, julkiset neuvonta- ja koulutuspalvelut jne. Lisäksi vallitseva asenneilmasto yrittäjyyttä kohtaan vaikuttaa yrittäjyyteen vetävästi.

 

Eräs merkittävä yrittäjäksi ryhtymiseen vaikuttava tekijä on sattuma. Henkilölle tulee hänestä riippumattomista syistä johtuen poikkeuksellisen hyvä tilanne aloittaa oma yritys, jolloin hän tarttuu tilaisuuteen.

 

Kielteisinä yrittäjyyteen työntävinä tekijöinä pidetään tavallisimmin työttömyyttä ja työttömyyden uhkaa, viihtymättömyyttä nykyisessä työssä, etenemismahdollisuuksien puutetta, heikkoa sosiaalista asemaa, sekä huonoa sopeutumista alaiseksi.

 

Päätökselle lähteä yrittäjäksi antaa usein kimmokkeen joku erityinen tapahtuma, joka murtaa pidäkkeet entiseen. Ratkaisevana tekijänä voi esimerkiksi olla ikäkausikriisi tai muu henkinen murros. Jos omaiset ja tuttavat suhtautuvat yrittäjyyteen kielteisesti ja epäillen, se vaikuttaa todennäköisesti sitä harkitsevan ajatuksiin. Aikomus ryhtyä yrittäjäksi syntyy jos yrittäjyyden tarjoamat edut näyttävät riittävän houkuttelevilta sen vaatimiin ponnistuksiin ja ”uhrauksiin” nähden. 

 

YRITTÄJYYDEN VAATIMUKSET

Halu yrittää

Yrittäminen lähtee halusta yrittämiseen. Jos yrittäjäksi lähdetään ainoastaan sen vuoksi, että muita työllistymisvaihtoehtoja ei ole tarjolla, eivät menestymisen mahdollisuudet täl-löin yleensä ole kovin hyvät ja näiden yrittäjien yritykset jäävät muita todennäköisemmin lyhytikäisiksi. 

Yritysidea

Yritystoiminta saa alkunsa ideasta, josta voidaan kehittää markkinoilla elinkelpoinen lii-keidea. Kannattavan liikeidean olemassaolo on edellytys yritystoiminnan menestymiselle. Yritysidea voi löytyä monella eri tavalla. Usein yritysidea liittyy yrittäjäksi ryhtyvän aikai-sempaan työhön tai harrastuksiin. Joskus yritysidea voidaan hankkia valmiina yritysoston tai franchising yrittäjäksi ryhtymisen muodossa.

Ammattitaito

Yrittäjäksi ryhtyminen edellyttää vahvaa ammattitaitoa yrityksen toimialalta. Tämä ammatti-taito on yleensä hankittu alan aikaisemman työkokemuksen kautta. Ammattitaito voi myös olla peräisin yrittäjäksi ryhtyvän ammatillisesta koulutuksesta tai joskus myös harrastus-toiminnasta.  

Yrittäjäosaaminen

Oman alan ammattitaidon lisäksi yrittäjältä vaaditaan monipuolista osaamista yritystoi-minnan eri osa-alueilta. Hänen tulee hallita yrityksen ostotoiminta, tuotteen valmistus, markkinointi, yrityksen talousasiat jne. Silloin kun yrittäjällä on työntekijöitä, hänellä tulee myös olla ihmisten johtamisessa tarvittavia esimiestaitoja.

Henkilökohtaiset yrittäjäominaisuudet 

Yritystoiminnassa hyödyllisiä henkilökohtaisia ominaisuuksia on useita ja kenelläkään eivät kaikki nämä ominaisuudet ole vahvoja. Yhtä yrittäjältä vaadittavaa persoonallisuus-tyyppiä ei myöskään ole olemassa, koska kaikki yrittäjät ovat erilaisia. Yrittäjällä pitäisi kui-tenkin olla riittävästi niitä henkilökohtaisia ominaisuuksia, joita yrittämisessä tarvitaan.
 
Alkupääoma
 
Yritystoiminnassa syntyy aina jonkin verran menoja ennen kuin tuotteiden myynnistä saadaan tuloja asiakkailta. Näiden alkuvaiheen yrityksen perustamismenojen sekä ja toi-mintamenojen kattamiseen yrityksen perustaja tarvitsee alkupääomaa. Tarvittavan alku-pääoman tarve vaihtelee suuresti riippuen siitä millaista yritystoimintaa ollaan perusta-massa.
 
Pienimmillään alkupääoman tarve on yleensä silloin, kun yrittäjä ryhtyy myymään omaa henkilökohtaista osaamistaan yritystoiminnan muodossa, eikä merkittäviä investointeja koneisiin, rakennuksiin tai toimitiloihin tarvita. Toki myös näissä tapauksissa yrityksen perustamisesta aiheutuu kertaluonteisia menoja ja yrityksen tunnetuksi tekeminen ja en-simmäisten asiakkaiden hankinta vaatii panostuksia markkinointiin. Lisäksi asiakkailta saatavia suorituksia tuotteiden myynnistä joudutaan yleensä odottamaan jonkin aikaa yrityksen perustamisen jälkeen.
 
Yrityksellä tulee myös koko ajan olla riittävä maksuvalmius yllättävien menojen varalta.
Pääoman tarve on suurempi niissä yrityksissä, joissa pääomaa tarvitaan edellä mainittu-jen lisäksi koneiden, laitteiden, toimitilojen ja myytävien tuotteiden tai raaka-aineiden al-kuvaraston hankintaan. 
 

YRITTÄJÄN HENKILÖKOHTAISET OMINAISUUDET

Henkilökohtaisilla yrittäjäominaisuuksilla tarkoitetaan niitä yksilön luonteenpiirteitä ja ominaisuuksia, jotka auttavat häntä menestymään yrittäjänä. 

Luovuus

Luovuus ja kekseliäisyys ovat yrittäjyyden keskeinen ominaispiirre ahkeruuden ohella. Kilpailun uhka on voitettavissa jatkuvalla ideoinnilla. Samalla on seurattava markkinoita eli asiakkaiden mielenliikkeitä tarkasti. Omasta ideasta ja kyvystä sen toteuttamiseksi on pyrittävä löytämään se ainutlaatuisuus, jota muiden on kaikkein vaikein jäljittää. 

Pitkäjännitteisyys ja sinnikkyys

Pitkäjänteisyyttä, sinnikkyyttä ja kärsivällisyyttä yrittäjä tarvitsee, koska hyvänkin tuotteen läpivienti markkinoille voi vaatia aikaa. Nämä ominaisuudet ovat tarpeen myös sen vuok-si, että tulorahoitus on tavallisesti hyvinkin suuresti vaihteleva. Välillä voi mennä pitkiäkin aikoja ennen kuin rahaa saadaan asiakkailta. Yrittäjän on oltava sinnikäs eli kestettävä suuriakin muutoksia luovuttamatta. Samalla hänen on kuitenkin oltava sopeutumiskykyi-nen ja joustava muuttuvien olojen keskellä. 

Ihmissuhdetaidot

Sosiaalisten ja seurallisten yrittäjien on havaittu menestyvän eristäytyviä ja pidättyviä yrit-täjiä paremmin. Hyvät ihmissuhdetaidot ovat siten eräs menestyvän yrittäjän ominaisuus.  

Suoritustarve

On myös todettu, että yrittäjänä menestyminen on yhteydessä henkilön suoritustarpee-seen (kunnianhimo). Henkilöt, joilla on korkeampi suoritustarve, ovat taipuvaisempia asettamaan itselleen haasteita. Tällaiset henkilöt mieluummin pyrkivät työskentelemään ongelmien ratkaisemiseksi kuin jättävät ratkaisun riippumaan sattumasta tai muista ihmi-sistä. Tällaisille henkilöille on luonteenomaista, että he miettivät, miten he voisivat tehdä asioita aikaisempaa paremmin.

Itseluottamus

Eri ihmisillä on hyvin erilainen käsitys omista vaikutusmahdollisuuksistaan. Toisessa ää-ripäässä on henkilöt, jotka uskovat että he voivat itse vaikuttaa omaan kohtaloonsa ja että he voivat ohjata tapahtumia elämässään tahdonvoiman ja taidon avulla. Toisessa ääri-päässä puolestaan ovat henkilöt pitävät itseään passiivisina välikappaleina ja katsovat, että heidän elämäänsä ohjaavat ulkopuoliset voimat kuten onni, sattuma ja voimakkaat henkilöt tai organisaatiot. Itseensä uskovien henkilöiden on todettu menestyvän yrittäjinä. 

Luotettavuus ja uskottavuus

Yrittäjän täytyy pystyä herättämään luottamusta verkostossaan ja asiakkaissaan. Asiak-kaan luottamusta ei voi saavuttaa ilman luotettavuutta ja uskottavuutta.

Suunnitelmallisuus ja tavoitteellisuus

Yrittäjän on hyvä olla suunnitelmallinen ja tavoitteellinen yritystoiminnassaan. Tällöin hän kykenee johtamaan yritystään tehokkaasti ja määrätietoisesti valitsemaansa suuntaan.
  
Nöyryys
 
Yrittäjällä pitäisi myös tarvittaessa olla nöyryyttä tunnustaa sekin tosiasia, että jokin idea ei mene läpi lainkaan, vaan se kaipaa muutosta tai kokonaan vaihtamista. Tämä markki-noista oppimisen kyky on tärkeää yrittäjälle. Nöyryys on tarpeen myös siinä mielessä, että ei milloinkaan suhtaudu asiakkaisiin ylimielisesti. 

Tiedon- ja kehittymisen halu

Yrittäjän on aistittava, mitä ajassa liikkuu kyetäkseen ennakoimaan tulevan kehityksen ja toimimaan silloin, kun on oikea aika. Tietoa ympäröivästä maailmasta on pystyttävä otta-maan vastaan kaikkialta ja sulattamaan se omaksi henkiseksi pääomaksi. Näin voi välttää ajastaan jälkeen jäämisen, mikä ennen pitkää johtaa putoamiseen markkinoilta.
 
Yrittäjällä on oltava halua kehittää ja oppia uutta koko ajan. Kaikki kokemus, hankittu tieto ja opittu taito on henkistä pääomaa, joka tulee yrittäjän hyväksi. Yrittäjällä on lisäksi oltava valmiutta oppia erehdyksistä.  

Paineensietokyky

Yrittäjä joutuu toimimaan niin moniin tahoihin nähden samanaikaisesti, että painetta, stressiä, on pakko oppia sietämään melkoinen määrä.  

Järjestelmällisyys

Kontaktit eri tahoille ja sieltä tulevat ristikkäispaineet asettavat yrittäjän johdonmukaisuu-den koetukselle. Johdonmukaisuuteen liittyy järjestelmällisyys. On pystyttävä itse pane-maan asiat tärkeys- ja aikajärjestykseen. Muuten on edessä nopeasti töiden kasaantu-mien ja kaaos. 

Kyky ottaa riskejä ja sietää epävarmuutta

Yrittäjällä on oltava kykyä ja halua kestää riskejä. Yrittäjän ei kuitenkaan tarvitse olla tyy-piltään peloton riskiottaja, vaan riskinottokyky on opittava ominaisuus, joka kasvaa yrittä-jyyden mukana. Riskinottokyky liittyy optimistiseen asenteeseen ja perusluottamukseen siitä, että asiat voidaan aina ratkaista tavalla tai toisella.
 
Riskien ottaminen on optimoitava, mutta ei maksimoitava asia. Yrittäjälle riski ei saa olla pääsääntöisesti negatiivinen käsite. Hallittu riskinotto on yrittäjätoimintaan olennaisesti kuuluva tekijä, joka myös mahdollistaa hyvän tuloksen ja yrityksen kehittymisen. Varmuus on voiton vihollinen, mutta holtiton riskinotto on väärää yltiöpäisyyttä.
 
Epävarmuuden sietokyky liittyy riskinottokykyyn. Alkavan yrittäjän ei kuitenkaan ole syytä vaipua epätoivoon, vaikka epävarmuuden sietokyky olisi aluksi hyvinkin alhainen, koska se kasvaa itsestään yrittäjyyden aikana. Yrittäjälle jatkuva muutos ja epävarmuus ovat ar-kipäivää ja pian se alkaa tuntua luonnolliselta.  

Yrittäjäominaisuuksien kehittäminen

Kun lueteltuja yrittäjältä ”vaadittuja” ominaisuuksia tarkastelee yhtenä kokonaisuutena, huomaa, että vaatimukset ovat melkoiset. Ne mahtuvat harvoin yhden ja saman henkilön persoonaan. Kenelläkään tuskin on kaikkia yrittämisessä hyödyllisiä ominaisuuksia. Ominaisuudet ovat pikemminkin tavoite. Heikot puolet pitää vain korvata vastaavasti toisil-la vahvoilla tekijöillä. Molemmat on kuitenkin ensin tunnistettava.
 
Yrittäjäominaisuuksia tarkasteltaessa voi miettiä, miten niitä voitaisiin kehittää. Tärkeää on omien vahvuuksien ja heikkouksien tunnistaminen. Menestyvillä yrittäjillä on yksi yhtei-nen piirre: he ovat kaikki erilaisia. Yrittäjien välillä on vaihtelua aivan yhtä paljon kuin yrit-täjien ja ei-yrittäjien välillä. 
 

MILLAISTA ON OLLA YRITTÄJÄ

Yrittäjänä oleminen ja yrittäjän työ eroaa monessa suhteessa palkkatyöstä. Yrittäjän työ-hön liittyvät erityispiirteet voidaan kokea samanaikaisesti joko myönteisinä tai kielteisinä riippuen henkilöstä.

Tulojen epäsäännöllisyys 

Yrittäjän yrityksestään saama tulo riippuu yrityksen kannattavuudesta, jonka määrää yri-tystoiminnan tulojen ja menojen erotus. Menot ovat yleensä tuloja helpommin ennakoita-vissa, mutta myös niiden suhteen voi joskus tulla yllätyksiä. Tulot voivat vaihdella paljon-kin eri ajankohtina. Joinakin kuukausina tuloja voi kertyä vähemmän ja joinakin toisina puolestaan enemmän. Tulojen ja menojen epävarmuudesta ja epäsäännöllisyydestä joh-tuen, yrittäjä ei tiedä tarkasti etukäteen kulloinkin yrityksestään saamansa tulon määrää. Yrittäjän on huomioitava tämä seikka oman henkilökohtaisen taloutensa suunnittelussa. 

Yrittäjällä ei ole kiinteitä työaikoja 

Yrittäjällä ei ole palkkatyöstä tuttuja selkeitä työaikoja. Tämä voi antaa yrittäjille enemmän vapauksia, mutta samalla se saattaa myös olla melkoinen haaste, joka voi johtaa rajanve-to-ongelmiin työ- ja vapaa-ajan välillä. Työajalla pidetään vapaata ja vapaa-ajalla tehdään töitä.
Työaikojen puuttuminen voi myös johtaa yrittäjän kohdalla kohtuuttoman suureen työ-määrään. Epäsäännölliset ja liian pitkät työpäivät voivat puolestaan haitata yrittäjän per-he-elämää ja muuta sosiaalista elämää sekä vapaa-ajan harrastuksia. Tällä puolestaan voi ennen pitkää olla haitallisia seuraamuksia yritystoiminnalle.
 
Toisaalta joskus yrittäjät saattavat kokea yrittämisen niin mielenkiintoisena, että eivät pidä pitkiä työpäiviä haittana. Työaikoihin liittyvä vapaus voi myös antaa yrittäjälle mahdolli-suuden ajoittaa joitakin yritystoimintaan liittyviä työtehtäviä itselle parhaiten sopivaan ajankohtaan. Esimerkiksi henkilö joka on tehokkaimmillaan illalla, voi hoitaa yritystoimin-taansa liittyviä tehtäviä silloin.
Yrittäjien on otettava yrityksensä työaikaratkaisuissa huomioon asiakkaiden tarpeet. Jos asiakas ei saa haluamaansa tuotetta tai palvelua silloin kun se hänelle sopii, hän toden-näköisesti ostaa sen jostain muualta. Esimerkiksi asiakaslähtöisesti toimiva kauppias, parturi jne. asettaa liikkeensä aukioloajat asiakkaiden tarpeiden mukaan. Näin hän mak-simoi yrityksensä asiakasmäärän ja menestyksen.

Yrittäjän työ on monipuolista

Yrittäjän työ on monipuolista, koska se sisältää tuotteen tai palvelun valmistuksen lisäksi monia muitakin tehtäviä, kuten ostamista, myymistä, markkinointia, taloushallinnon ru-tiineja kuten laskutusta ja laskujen maksamista jne. Suurissa yrityksissä kutakin yrityksen toimintoa varten on niihin erikoistuneet ammattilaiset, mutta pienissä yrityksissä yrittäjän on itse hallittava kaikki yrityksensä pyörittämiseen liittyvät eri työtehtävät. Tämä tehtävien monipuolisuus voi olla yrittäjän työn rikkaus mutta samalla se voi olla myös haaste, koska se edellyttää yrittäjältä monipuolista osaamista yritystoiminnan eri osa-alueilta.

Yrittäjä johtaa itse omaa työtään

Keskeinen ero yrittämisen ja palkkatyön välillä on se, että palkkatyössä työ suoritetaan työnantajan työnjohdon ja valvonnan alaisena, kun puolestaan yrittäjä johtaa itse omaa työtään. Asiakas on yleensä kiinnostunut työn lopputuloksesta, eikä siitä millä tavalla se saadaan aikaan. Mahdollisuus suunnitella ja johtaa itsenäisesti omaa työtä on monien mielestä tärkeä osa yrittäjän vapautta ja eräs yrittäjyyteen liittyvä positiivinen piirre. Samal-la se kuitenkin on myös yrittäjän työn vaativuutta lisäävä tekijä.

Yrittäjä on yksin päätöksenteossa

Yrittäjä joutuu tekemään yksin kaikki yritystoimintaansa liittyvät tärkeät päätökset. Hänellä ei ole esimiestä, jonka puoleen voisi kääntyä vaikeissa ratkaisuissa. Toki yrittäjä voi hank-kia päätöksentekonsa tueksi tietoa yrityksen ulkopuolelta ja kuunnella asiantuntijoita, mutta lopullisen päätöksen yrittäjä tekee viimekädessä itse ja kantaa siitä myös vastuun.

Yrittäjä asettaa itse omat tavoitteensa

Palkkatyössä työnantaja määrittelee sen millaista työsuoritusta hän odottaa työntekijältä maksamansa palkan vastineeksi. Yrittäjä puolestaan asettaa itse tavoitteet yritystoiminnal-leen.
Yrittäjät voivat asettaa taloudelliset ja muut yrittämiseen liittyvät tavoitteensa kunnianhi-moisesti korkealle, mutta toisaalta yrittämisen vapaus antaa mahdollisuuden asettaa nä-mä tavoitteet myös matalammalle tasolle esimerkiksi silloin, kun yrittäjän henkilökohtai-nen elämäntilanne sitä edellyttää. 

Yksinyrittäjällä ei työyhteisöä

Yksinyrittäjällä ei ole työkavereiden muodostamaa sosiaalista yhteisöä yrityksensä sisällä. Jotkut kokevat tämän työyhteisön puuttumisen yrittäjyyteen liittyvänä negatiivisena piir-teenä ja jotkut toiset puolestaan päinvastoin. Silloinkin kun yrittäjällä on palveluksessaan työntekijöitä, suhde työnantaja yrittäjän ja työntekijöiden välillä on erilainen kun työnteki-jöiden keskinäinen suhde tavanomaisessa palkkatyöyhteisössä.
 
Työyhteisön puuttuminen voi korostaa yrittäjän tarvetta vertaistuen hankkimiseen yrityk-sen ulkopuolelta esimerkiksi yrittäjäyhdistyksistä ja muista vastaavista yrittäjien verkostois-ta. Toisaalta yrittäjä voi korvata työyhteisön puuttumista kuulumalla johonkin muuhun yhteisöön, esimerkiksi vapaa-ajan harrastustoimintaan liittyen.

Laaja vastuu

Yrittäjällä vapauden kääntöpuolena on laaja vastuu. Kun palkkatyössä työnantaja huo-lehtii työntekijän puolesta eläke- tapaturma ja muiden pakollisten vakuutusten ottamisesta sekä ennakkoverojen pidättämisestä ja tilittämisestä verottajalle, on yrittäjän vastuulla huolehtia niistä itse.
 
Yrittäjä on myös vastuussa työntekijöistään. Hänen on maksettava työntekijöilleen vähin-tään työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Palkan lisäksi tulevat maksettavaksi myös pakolliset henkilösivukulut
 
Yrittäjä on myös vastuussa kaikkien niiden lakien ja säädösten tuntemisesta ja noudatta-misesta, jotka koskevat hänen yritystoimintaansa. Nämä voivat liittyä yrityksen toimialaan tai yleisesti kaikkeen yritystoimintaan, kuten työsopimuslaki, työturvallisuuslaki, kulutta-jansuojalaki jne.
 
Yrittäjä on vastuussa kaikista niistä mahdollisista vahingoista joita hänen yritystoimintan-sa voi aiheuttaa ulkopuolisille. Isännänvastuun perusteella yrittäjä vastaa myös hänen palveluksessaan olevien työntekijöiden aiheuttamista vahingoista.
 
Luonnollisesti yrittäjä on vastuussa myös kaikista niistä sopimuksista ja sitoumuksista, joita hän yritystoimintaansa liittyen tekee, olivatpa ne kuinka edullisia tai epäedullisia ta-hansa. Sopimusvastuuseen sisältyy muun muassa vastuu siitä, että yrityksen tuote vas-taa sitä mitä asiakkaalle on luvattu, samoin kuin vastuu yrityksen veloista ja muista vel-voitteista.
 
Laajat yhteydet
 
Yrittäjällä on yleensä laajat yhteyden erilaisiin hänen yrityksensä kannalta tärkeisiin ul-kopuolisiin tahoihin, kuten asiakkaisiin, toimittajiin ja muihin yrityksen sidosryhmiin.