Täytäntöönpano

Täytäntöönpano on oikeuden päätöksen toteuttamista pakkotoimin, jos päätöstä ei suostuta noudattamaan vapaaehtoisesti. Esimerkiksi henkilöltä peritään oikeuden hänen maksettavakseen määräämä velka tai vahingonkorvaus. Velkojalle oikeutta tuovia täytäntöönpanon muotoja ovat ulosotto ja konkurssi.

ULOSOTTO

Velkoja voi ryhtyä saatavansa pakkoperintään ulosottotoimin silloin kun hänellä on saatavasta täytäntöönpanokelpoinen oikeuden päätös. Myös muiden ulosottoasioiden kuten häädön täytäntöönpano edellyttää oikeuden päätöstä.

Saadakseen ulosottoperinnän vireille, velkojan pitää toimittaa ulosottomiehelle ulosottohakemus ja liittää siihen oikeuden päätös. Ulosottohakemus tehdään kirjallisesti tai sähköisesti velallisen asuin- tai kotipaikan ulosottomiehelle. Hakemusta ei kuitenkaan hylätä, vaikka se tehtäisiin muulle kuin toimivaltaiselle ulosottomiehelle. Tällöin hakemus toimitetaan viran puolesta toimivaltaiselle ulosottomiehelle. 

Sitten kun maksamatta oleva velka on siirtynyt ulosottoon, ulosottomies lähettää velalliselle ilmoituksen asiasta ja kehottaa velallista ottamaan yhteyttä ulosottomieheen. Velalliselle lähetetään yleensä myös maksukehotus, jotta hän maksaisi velan vapaaehtoisesti. Ulosottomies voi harkintansa mukaan tehdä velallisen kanssa maksusuunnitelman, jotta velka tulisi maksettua ilman ulosmittausta. Jos velallinen ei noudata maksusuunnitelmaa tai jos velalliselle tulee uusia saatavia perittäväksi ulosottoon maksusuunnitelma raukeaa.

Jos velallinen ei maksa velkaansa vapaaehtoisesti, hänen tulojaan tai omaisuuttaan joudutaan ulosmittaamaan. Tuloja ja omaisuutta ulosmitataan niin paljon, että ulosotossa oleva velka tulee maksetuksi. Lähtökohtaisesti kaikki omaisuus on ulosmittauskelpoista. Velallisen ja hänen perheensä tavanomaista koti-irtaimistoa ei kuitenkaan ulosmitata, eikä myöskään sellaista omaisuutta, jota velallinen tarvitsee tulon hankkimiseen.

Pääsääntö on, että ensin ulosmitataan rahaa, sitten muuta irtainta omaisuutta ja viimeksi kiinteää omaisuutta. Tavallisimmin ulosmittaus kohdistuu velallisen palkka-, eläke- tai yritystuloon. Ulosmittavaa irtainta omaisuutta ovat esimerkiksi ajoneuvot, asunto-osakkeet, veronpalautukset, arvopaperit, pankkitalletukset ja käteinen raha. Myös velallisen omistama kiinteistö voidaan ulosmitata.

Palkasta, eläkkeestä, työttömyyskorvauksesta ja äitiyspäivärahasta voidaan ulosmitata pääsääntöisesti yksi kolmasosa. Myös lomarahat, luontoisedut, provisiot ja erilaiset palkkiot ovat palkkatuloa. Ulosmitattava määrä lasketaan nettotuloista. Sosiaalituet, kuten toimeentulotuki, asumistuki ja lapsilisät, eivät ole ulosmittauskelpoisia. Velallisen ja hänen perheensä toimeentuloa varten ulosmittaamatta jätetään aina suojaosuus.

Ulosmitattu omaisuus myydään ulosottomiehen toimittamalla julkisella huutokaupalla tai muulla tavalla, kuten vapaalla myynnillä, esim. nettihuutokaupalla. Vapaa myynti edellyttää yleensä velallisen ja velkojien suostumusta.

Asian vireilläolo ulosotossa päättyy joko velan tultua maksetuksi tai siihen, että ulosottomies toteaa velallisen varattomaksi jos velallisella ei ole ulosmittauskelpoista tuloa tai omaisuutta, jolloin ulosottomies palauttaa asian velkojalle. Mikäli asia palautetaan velkojalle velallisen varattomuuden perusteella, peritään velkojalta ulosoton käsittelymaksu. Velkoja voi lähettää palautetun saatavan myöhemmin uudelleen ulosottoon perittäväksi.

KONKURSSI

Konkurssi eli vararikko on tilanne, jossa velallinen todetaan tuomioistuimessa kyvyttömäksi maksamaan velkojaan, jolloin velallisen koko omaisuus käytetään yhdellä kertaa hänen velkojensa maksuun suhteellisesti kunkin velan suuruuden mukaan.

Konkurssiin asetetaan yleensä yhteisö, kuten osakeyhtiö, avoin- ja kommandiittiyhtiö, osuuskunta, yhdistys ja säätiö.  Myös yksityishenkilö ja kuolinpesä voidaan periaatteessa asettaa konkurssiin, mutta käytännössä se on harvinaista ja tulee kyseeseen lähinnä silloin kun velkojen määrä on suuri ja toisaalta myös velkojen maksuun käytettävää omaisuutta on paljon.

Yksityishenkilö ei vapaudu henkilökohtaisesta vastuusta konkurssiveloista niiltä osin, kun velat eivät tule maksetuiksi konkurssimenettelyssä. Samoin avoimen- ja kommandiittiyhtiön vastuunalaisille osakkaille siirtyy henkilökohtainen vastuu yhtiön veloista, siltä osin kun velat eivät tule maksetuksi konkurssissa.

Konkurssia voi hakea joko velallinen itse tai velkoja. Konkurssihakemus tehdään sille käräjäoikeudelle, jonka toimialueella velallisen toimintaa on johdettu. Hakemuksen saatuaan käräjäoikeus tutkii konkurssiin asettamisen edellytykset.

Konkurssi alkaa, kun käräjäoikeus asettaa velallisen konkurssiin. Konkurssin alkaessa velallisen omaisuus siirtyy velkojien määräysvaltaan. Käräjäoikeus määrää pesänhoitajan huolehtimaan konkurssipesän selvittämisestä. Pesänhoitaja ottaa haltuunsa pesän omaisuuden ja ryhtyy selvittämään velkoja. Hänen on tehtävä pesäluettelo, jonka velallisen on vahvistettava oikeaksi.

Mikäli konkurssipesän varoja riittää velkojen maksuun, pesänhoitaja määrää päivän, johon mennessä velkojien on ilmoitettava hänelle saatavansa konkurssivelalliselta. Saatavien ilmoittamista kutsutaan konkurssivalvonnaksi. Ellei velkoja ilmoita saatavaansa määräajassa, hän menettää oikeutensa jako-osuuteen.

Jos konkurssipesän varat eivät riitä konkurssimenettelystä aiheutuvien kustannusten maksamiseen tai velkojille tulevat jako-osuudet jäisivät hyvin pieniksi, käräjäoikeus voi määrätä konkurssin raukeamaan. Pesän jäljellä olevat varat luovutetaan silloin ulosottoviranomaiselle.

Konkurssipesän on muutettava pesään kuuluva omaisuus rahaksi tavalla, jolla siitä saadaan mahdollisimman hyvä myyntitulos. Kun konkurssipesä on selvitetty ja pesään kuuluva omaisuus muutettu rahaksi, jäljellä olevat varat jaetaan velkojille. Lopputilitys on hyväksyttävä velkojainkokouksessa. Konkurssi päättyy, kun lopputilitys on hyväksytty. Konkurssiin asetettu yritys lakkaa olemasta ja poistetaan kaupparekisteristä konkurssin jälkeen.

YRITYSSANEERAUS

Konkurssin vaihtoehtona voi olla yrityssaneeraus silloin, kun yritys on tullut maksukyvyttömäksi, mutta on kuitenkin olemassa mahdollisuus tervehdyttää yritys jatkamiskelpoiseksi. Yrityssaneerauksen kohteena voi olla; yksityinen elinkeinonharjoittaja eli toiminimi, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö tai osuuskunta.

Saneerausmenettelyssä yritykselle luodaan vuosia kestävä yksilöllinen saneerausohjelma, jolla yrityksen toimintaa tervehdytetään ja velkoja järjestellään uudelleen. Jos yritys hoitaa saneerausohjelman mukaiset velvoitteensa, se vapautuu ohjelman päättyessä loppuosasta velkojaan.

Yrityssaneeraukseen hakeutuminen

Yrityssaneeraukseen hakeutuminen tapahtuu käräjäoikeuteen jätettävällä hakemuksella. Yrityssaneerausta hakee yleensä velallisyritys itse. Hakemuksessa selvitetään yrityksen taustatietoja ja syitä siihen, miksi maksuvaikeuksiin on jouduttu sekä esitetään alustava suunnitelma siitä, miten saneeraus on tarkoitus toteuttaa. Hakemuksessa perustellaan myös yrityssaneerausvaihtoehdon paremmuus velkojien kannalta konkurssivaihtoehtoon verrattuna.

Yrityssaneeraushakemuksen käsittely oikeudessa

Käräjäoikeus tutkii täyttääkö yrityssaneeraushakemus lain vähimmäisvaatimukset. Mikäli hakemuksesta puuttuu tietoja tai liitteitä, oikeus kehottaa hakijaa täydentämään hakemusta. Tämän jälkeen oikeus pyytää velkojilta lausunnon hakemuksesta. Käräjäoikeus tutkii saneerausmenettelyn aloittamisen edellytykset ja päättää aloitetaanko saneerausmenettely.

Yrityssaneerausmenettelyä ei aloiteta, jos yrityksen maksukyvyn palauttaminen saneeraus-ohjelman avulla on hyvin epätodennäköistä tai mahdotonta. Saneerausmenettelyä ei myöskään aloiteta silloin, kun velallisyrityksen varat eivät riitä kattamaan saneerausmenettelystä aiheutuvia kustannuksia tai yritys ei todennäköisesti kykene maksamaan menettelyn alkamisen jälkeen syntyviä velkoja. Menettely estyy lisäksi jos velallisyrityksen kirjanpidossa on olennaisia puutteita tai virheitä.

Jos yrityssaneerausmenettely päätetään aloittaa, oikeus määrää selvittäjän, jonka tehtävänä on varsinaisen yrityssaneerausohjelman laatiminen ja menettelyn läpivieminen.

Väliaikainen kielto

Yrityssaneeraushakemuksen käsittelyn aikana saattaa syntyä pikainen tarve estää jonkin velkojan perintätoimien jatkuminen. Velkoja voi esimerkiksi vaatia häätöä, ryhtyä hyödyntämään hallussaan olevaa vakuutta velan maksamiseksi tai kuitata velan vastasaatavallaan. Velka saattaa myös olla ulosottoperinnässä, tai osamaksuvelka tilitysvaiheessa. Oikeus voi hakijan vaatimuksesta kieltää väliaikaisesti perintätoimien jatkamisen, jolloin tilanne saadaan rauhoitettua ja estetään tulevan maksuohjelman vaikeutuminen ja taataan velkojien tasavertainen kohtelu.

Yrityssaneerausmenettely

Päätös yrityssaneerausmenettelyn aloittamisesta saa aikaan kaikkia ennen hakemuksen vireilletuloa syntyneitä velkoja (saneerausvelat) koskevan maksu- ja perintäkiellon. Myös vakuusvelat kuuluvat kiellon piiriin, joten velkojalla ei ole oikeutta muuttaa rahaksi velan vakuutena olevaa omaisuutta. Maksukiellon estämättä voidaan maksaa muun muassa työntekijöiden palkkoja. Hakemuksen vireilletulon jälkeen syntyvät velat pitää maksaa ja niitä voidaan myös periä normaalisti. Saneerausmenettelyn aloittaminen aikaansaa rauhoitusajan, jonka kuluessa selvittäjä laatii yhteistyössä velallisen ja velkojien kanssa saneerausohjelma-ehdotuksen. Tänä aikana yrityksen toiminta jatkuu selvittäjän valvonnassa.

Saatuaan yrityssaneerausohjelmaehdotuksensa valmiiksi selvittäjä jättää sen käräjäoikeudelle, joka kuulee velkojia ja järjestää tarvittaessa äänestyksen ohjelman hyväksymisestä. Saneerausohjelma vahvistetaan, jos enemmistö kaikista velkojaryhmistä sen hyväksyy.

Yrityksen johdon ja omistajien asema

Yrityssaneeraushakemuksen vireilläolo, kuten menettelyn aloittaminenkaan, ei lähtökohtaisesti muuta yrityksen omistajien ja johdon asemaa. Yritys ei siirry velkojien eikä selvittäjän määräysvaltaan, eivätkä johto ja omistajat menetä asemaansa yrityksessä.

Yrityssaneeraushakemusvaiheessa yrityksen tulee kuitenkin välttää kaikkia toimia, jotka voivat joko suosia tai vahingoittaa velkojia taikka vain yksittäistä velkojaa. Yrityssaneerausmenettelyn aikana merkittävimpiin yritystä koskeviin toimiin tarvitaan selvittäjän suostumus. Ratkaisut jokapäiväisissä tavallisissa liiketoimissa tekee edelleen yhtiön johto. Menettelyn aikana selvittäjä valvoo toimintaa.

Saneerausohjelman toteuttaminen

Saneerausohjelman vahvistaminen päättää saneerausmenettelyn, ja aloittaa ohjelman toteutusvaiheen. Ohjelma sitoo sen vahvistamisen jälkeen kaikkia velkojia, myös ohjelman vahvistamista vastaan äänestäneitä. Velkojilla on oikeus vaatia velalliselta vain ohjelman mukaisia suorituksia, ja vastaavasti velallisen velvollisuutena on ohjelman toteutusvaiheessa ohjelman määräämien maksujen suorittaminen.

Saneerausohjelman vahvistaminen määrittää velallisen velkojen takaisinmaksun ehdot kuten pääoman, koron ja eräpäivän. Saneerausohjelman toteuttaminen on ensisijaisesti velallisen vastuulla. Ohjelman ajaksi voidaan määrätä valvoja, jonka tehtävänä on velkojien lukuun seurata ohjelman toteuttamista. Jollei valvojaa ole, selontekovelvollisuus ohjelman toteutumisesta on velallisella itsellään.

Yrityssaneeraus päättyy sitten kun kaikki saneerausohjelman mukaiset maksut on suoritettu. Mikäli yrityssaneerausohjelman toteuttamisen aikana velallinen ei pysy maksuohjelmassa, niin saneerausohjelmassa määrätty velkajärjestely raukeaa. Saneerausohjelma voidaan määrätä raukeamaan myös, jos velallinen on rikkonut ohjelmaa suosiakseen jotakin velkojaa. Yrityssaneerausohjelman raukeaminen johtaa yleensä velallisen konkurssiin.