Osakeyhtiössä yhtiön omistaminen ja johtaminen on erotettu toisistaan. Tästä syystä
osakeyhtiön hallinto ja varojen jakaminen on tarkoin säänneltyä. Pienissä
osakeyhtiöissä johto ja omistajat ovat käytännössä usein samoja henkilöillä, jotka osallistuvat myös yhtiön päivittäiseen toimintaan. Osakeyhtiössä osakkaiden
enimmäismäärä on rajoittamaton. Vähimmillään osakkaita voi olla ainoastaan yksi.
OSAKEPÄÄOMA JA OSAKKEET
Osakeyhtiöltä ei enää vaadita osakepääomaa, jolloin perustamisen yhteydessä osakkeista ei tarvitse maksaa yhtiölle mitään. Jos taas osakkeista maksetaan, voidaan maksettava määrä eli merkintähinta merkitä kokonaan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon (SVOP). Tämä pääoma voidaan myöhemmin palauttaa takaisin perustajille. Osakeyhtiössä on sovittu määrä osakkeita, joiden omistus jakautuu yhtiön osakkeenomistajille.
OSAKEYHTIÖN PERUSTAMINEN
Osakeyhtiö perustetaan siten, että osakkeenomistajat tekevät
kirjallisen perustamissopimuksen ja allekirjoittavat sen. Allekirjoituksella
osakkeenomistaja merkitsee perustamissopimuksesta ilmenevän määrän osakkeita.
Samoin hallituksen jäsenten, toimitusjohtajan ja tilintarkastajien toimikausi
ja tehtävät alkavat perustamissopimuksen allekirjoittamisesta.
Perustamissopimuksessa on aina mainittava seuraavat asiat:
- sopimuksen päivämäärä,
- kaikki osakkeenomistajat
ja kunkin merkitsemät osakkeet,
- osakkeesta yhtiölle
maksettava määrä (merkintähinta),
- osakkeen maksuaika,
- yhtiön hallituksen
jäsenet, sekä
- yhtiön tilintarkastajat.
Perustamissopimuksessa on mainittava tarvittaessa myös
toimitusjohtaja. Toimitusjohtaja ei ole yhtiössä pakollinen. Myös
hallituksen puheenjohtaja voidaan nimetä jo tässä vaiheessa. Tilikaudesta
määrätään joko perustamissopimuksessa tai yhtiöjärjestyksessä.
Perustamissopimukseen on lisäksi otettava tai liitettävä
yhtiöjärjestys, joka voi uuden lain mukaan olla hyvin suppea. Osakkeenomistajat
määräävät yhtiöjärjestyksessä yhtiötä koskevista yksityiskohdista. Lain mukaan yhtiöjärjestyksessä on aina mainittava yhtiön
- toiminimi,
- kotipaikkana oleva Suomen
kunta
- toimiala.
Osake voidaan maksaa rahassa tai rahan sijaan kokonaan tai
osittain muulla omaisuudella (apportti). Rahassa maksettava merkintähinta
suoritetaan yhtiön nimiin avattavalle pankkitilille.
OSAKYHTIÖN REKISTERÖINTI KAUPPAREKISTERIIN
Osakeyhtiö syntyy eli saavuttaa itsenäisen oikeushenkilön
aseman rekisteröimisellä ts. silloin, kun patentti- ja rekisterihallitus
merkitsee sen kaupparekisteriin. Yhtiö tulee rekisteröidä kaupparekisteriin kolmen
kuukauden kuluessa perustamissopimuksen allekirjoittamisesta. Ennen rekisteröintiä yhtiö ei voi
hankkia oikeuksia eikä tehdä sitoumuksia.
Oikeustoimia (esimerkiksi sopimuksia) voidaan kuitenkin tehdä
perustettavan yhtiön lukuun, mutta tällaisista toimista vastaavat niistä
päättäneet ja niihin osallistuneet yhteisvastuullisesti. Vastuu oikeustoimesta,
joka on tehty perustamiskirjan allekirjoituksen jälkeen, siirtyy suoraan lain
nojalla yhtiölle, kun yhtiö rekisteröidään. Rekisteröinti siirtää yhtiölle
vastuun myös velvoitteista, jotka ovat aiheutuneet enintään vuosi ennen
perustamissopimuksen allekirjoittamista tehdystä toimesta, kunhan tällainen
toimi on yksilöity perustamissopimuksessa.
Rekisteri-ilmoitukseen tulee liittää yhtiön hallituksen vakuutus siitä, että yhtiön perustamisessa on
noudatettu osakeyhtiölain säännöksiä.
HALLINTO JA TOIMINNAN ORGANISOINTI
Yhtiön toimielimiä ovat yhtiökokous, hallitus ja
toimitusjohtaja.
Yhtiökokous
Osakeyhtiössä ylintä päätösvaltaa käyttää osakkeenomistajien
muodostama yhtiökokous. Varsinainen yhtiökokous on pidettävä kuuden kuukauden
kuluessa tilikauden päättymisestä. Varsinaisessa yhtiökokouksessa päätetään mm.
tilinpäätöksen vahvistamisesta, voiton käyttämisestä, johdon vastuuvapaudesta
ja hallituksen jäsenten ja tilintarkastajan valinnasta.
Lähtökohta on, että hallitus kutsuu yhtiökokouksen koolle.
Yhtiökokous on pidettävä yhtiön kotipaikassa, ellei yhtiöjärjestyksessä ole
määräystä toisesta paikkakunnasta. Yhtiöjärjestyksessä voidaan myös määrätä,
että kokoukseen voidaan osallistua teknisen apuvälineen avulla (esim.
reaaliaikainen kuva- ja ääniyhteys tai tietoverkkoyhteys).
Yksimieliset osakkaat voivat yhtiökokousta pitämättä päättää
yhtiökokoukselle kuuluvasta asiasta. Näin tehty päätös on kirjattava,
päivättävä, numeroitava ja vähintään kahden osakkeenomistajan
allekirjoitettava.
Kukin kokouksessa edustettuna oleva osake tuottaa yhden
äänen kaikissa yhtiökokouksessa käsiteltävissä asioissa. Yhtiöjärjestyksessä
voidaan kuitenkin määrätä, että osakkeilla on erisuuruinen äänimäärä.
Yhtiöjärjestyksessä voidaan lisäksi määrätä, että osake ei tuota lainkaan
äänioikeutta tai ei oikeuta äänestämään joissain yhtiökokouksessa käsiteltävissä
asioissa.
Yhtiökokouksessa asiat ratkaistaan lähtökohtaisesti
enemmistöpäätöksellä eli päätökseksi tulee se ehdotus, jota on kannattanut yli
puolet annetuista äänistä. Jos äänet menevät tasan, vaali ratkaistaan arvalla
ja muu äänestys puheenjohtajan äänellä, ellei yhtiöjärjestyksessä määrätä
toisin.
Määräenemmistöpäätös tarvitaan eräissä osakeyhtiölaissa
mainituissa tilanteissa. Tällöin yhtiökokouksen päätökseksi tulee ehdotus, jota
on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä ja kokouksissa
edustetuista osakkeista. Esimerkiksi päätös yhtiöjärjestyksen muuttamisesta,
suunnatusta osakeannista ja yhtiön asettamisesta selvitystilaan on tehtävä
määräenemmistöllä.
Hallitus
Yhtiöllä on aina oltava hallitus, joka huolehtii yhtiön
hallinnosta ja toiminnasta. Hallitukseen on valittava yhdestä viiteen
varsianista jäsentä, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Jos
hallituksessa on vähemmän kuin kolme jäsentä, hallituksessa on oltava ainakin
yksi varajäsen. Hallituksen jäsenet valitsee yhtiökokous.
Hallituksella on yrityksen asioissa yleistoimivalta eli se
voi päättää asioista, jotka eivät lain mukaan nimenomaisesti kuulu
yhtiökokouksen päätettäviksi. Hallituksen päätöksenteossa osakeomistuksella ei
ole merkitystä vaan hallituksen päätökseksi tulee enemmistön mielipide. Äänten
mennessä tasan puheenjohtaja ratkaisee asian.
Hallituksen kutsuu koolle hallituksen puheenjohtaja. Kokous
on kutsuttava koolle, jos hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja näin vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun paikalla on yli
puolet jäsenistä, ellei yhtiöjärjestyksessä edellytetä suurempaa määrää.
Toimitusjohtaja
Hallitus valitsee toimitusjohtajan, joka ei ole
osakeyhtiössä pakollinen. Mikäli toimitusjohtaja on valittu, hän hoitaa yhtiön
juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Hallitus
voi erottaa toimitusjohtajan tehtävästään. Erottaminen tulee voimaan
välittömästi, jollei hallitus päätä myöhemmästä ajankohdasta. Toimitusjohtajalla
on oikeus myös itse erota tehtävästään. Eroaminen tulee voimaan, kun siitä on
ilmoitettu hallitukselle.
OSAKKAAN OIKEUDET
Osakkaalla ei ole suoraa osakeomistukseen perustuvaa
oikeutta puuttua yhtiön toimintaan. Tässä suhteessa osakas on samassa asemassa
kuin kuka tahansa ulkopuolinen. Osakkaalla on osakeomistuksensa perusteella
kolmenlaisia oikeuksia.
- Oikeus osallistua
yhtiökokoukseen ja päättää siellä yhtiön asioista yhdessä muiden
osakkeenomistajien kanssa. Äänivalta yhtiökokouksessa on riippuvainen
omistettujen osakkeiden äänimäärästä.
- Oikeus saada osinkoa
omistamilleen osakkeille. Yhtiökokous päättää osakekohtaisen osingon
suuruuden. Se voi myös päättää olla jakamatta osinkoa. Osinkoa voidaan
jakaa ainoastaan tilikauden voitosta tai aikaisemmilta tilikausilta
jakamatta jääneestä voitosta. Osinkona voidaan siis jonain tilikautena
jakaa enemmänkin, mitä kyseisen tilikauden voitto on ollut, jos
edellisiltä tilikausilta on jäänyt jakamattomia voittovaroja.
- Oikeus saada
osakeomistuksensa suhteellista osuutta vastaava jako-osuus yhtiön jäljellä
olevista varoista yhtiön purkautuessa.
OSAKKAAN VASTUU
Osakeyhtiössä osakas ei ole henkilökohtaisesti vastuussa
yhtiön veloista ja muista velvoitteista. Osakas voi pahimmassa tapauksessa
menettää osakkeyhtiöön sijoittamansa rahamäärän, mutta ei enempää.
Pienissä osakeyhtiöissä rahoittajat kuitenkin yleensä
asettavat yrittäjäosakkaiden henkilökohtaisen takauksen yhtiölle myönnettävän
lainan ehdoksi. Tällöin osakeyhtiön vastuurajoitukset menettävät ainakin
osittain merkityksensä, koska osakkaat ovat myös henkilökohtaisessa
takausvastuussa yhtiön lainoista.
OSAKEANTI JA OSAKEPÄÄOMAN KOROTTAMINEN
Yhtiö voi toimintansa aikana lisätä osakkeiden määrää
antamalla uusia osakkeita, jolloin kyseessä on osakeanti. Osakeannissa voidaan
antaa osakkeita merkittäviksi maksua vastaan (maksullinen osakeanti) tai antaa
osakkeita maksutta (maksuton osakeanti).
Osakeannissa osakkeenomistajilla on etuoikeus annettaviin
osakkeisiin samassa suhteessa kuin heillä on ennestään yhtiön osakkeita.
Osakeannissa voidaan poiketa osakkeenomistajien
etuoikeudesta (suunnattu osakeanti), jos siihen on yhtiön kannalta painava
taloudellinen syy. Suunnatun annin hyväksyttävyyttä arvioitaessa on
kiinnitettävä erityistä huomiota osakkeen merkintähinnan ja käyvän hinnan
suhteeseen.
Osakeannin yhteydessä korotetaan yleensä yhtiön
osakepääomaa. Tämä toteutetaan tavallisesti jommallakummalla seuraavista
tavoista.
- Lisäämällä osakkeista
maksettava merkintähinta kokonaan tai osittain osakepääomaan
- Siirtämällä
kirjanpidollisesti osakepääomaan varoja vapaasta omasta pääomasta, kuten
esimerkiksi kertyneistä voittovaroista, jolloin kyseessä on ns. rahastokorotus
YHTIÖN VAROJEN JAKO OSAKKAILLE
Osakeyhtiössä osakkaat saavat osakeomistustaan vastaavan
osuuden yhtiöön kertyneistä voittovaroista osinkoina, jos niin yhtiökokouksessa
päätetään. Osinkoa ei osakkaille voi maksaa enempää kuin mitä yhtiöön on
päättyneeltä tai edellisiltä tilikausilta kertynyt voittovaroja. Tilikaudelta osinkoa
ei voi jakaa ennen kuin tilikausi on päättynyt ja tilinpäätös on vahvistettu
yhtiökokouksessa.
Osakkeenomistaja voi myös työskennellä yhtiössä ja saada
tästä työstä palkkaa. Palkan pitää kuitenkin olla kohtuullinen ja oikeassa
suhteessa työpanoksen arvoon, jotta ei syyllistyttäisi peiteltyyn voitonjakoon,
jolla on ankarat veroseuraamukset tai yhtiön sidotun oman pääoman laittomaan
jakoon osakkaille.
Osakeyhtiö voi myös maksaa osakkeenomistajille
pääomanpalautusta, jolloin kyseessä on yhtiöön aikaisemmin sijoitettujen
varojen palauttaminen takaisin osakkeenomistajille. Pääomanpalautusta voidaan
maksaa yhtiön vapaan oman pääoman rahastosta tai alentamalla osakepääomaa. Pääomanpalautus edellyttää
yhtiökokouksen päätöstä ja sitä maksetaan kaikille osakkeenomistajille heidän
omistustensa suhteessa.
Toisin kuin muissa yhtiössä osakeyhtiössä ei
yksittäinen osakkeenomistaja voi erota yhtiöstä ja vaatia yhtiöltä takaisin
sijoittamiaan varoja tai hänelle kuuluvaa osuutta yhtiöön kertyneistä
voittovaroista.
Osakeyhtiö voi myös ostaa omia osakkeitaan. Tällöin yhtiön
varoista maksetaan ostettavien osakkeiden kauppahinta osakkaalle joka myy
osakkeensa yhtiölle. Osakkaalla ei kuitenkaan ole oikeutta vaatia yhtiötä
ostamaan hänen osakkeitaan. Yhtiön ja osakkaan välisessä kaupassa osakkeista
maksettava hinta määräytyy ostajan ja myyjän keskinäisellä sopimuksella kuten
missä tahansa osakekaupassa.
Osakeyhtiö voidaan myös lopettaa yhtiökokouksen päätöksellä.
Yhtiön purkautuessa osakkaille maksetaan osuus yhtiöön velkojen maksun jälkeen
jäävistä varoista heidän osakeomistustensa suhteessa.
Muut kuin edellä mainitut liiketapahtumat, joka vähentävät
yhtiön varoja tai lisäävät sen velkoja ilman liiketaloudellista perustetta,
ovat laitonta varojenjakoa.
Osakeyhtiölaissa on voitonjaolle ja muulle varojen
jakamiselle asetettu lisäedellytys, että varoja ei saa jakaa, jos jaosta
päätettäessä tiedetään yhtiön olevan maksukyvytön tai jaon aiheuttavan
maksukyvyttömyyden.
SOPIMUKSET OSAKKAAN JA YHTIÖN VÄLILLÄ
Osakeyhtiö on osakkaista erillinen itsenäinen oikeushenkilö,
jolloin osakkeenomistaja ja osakeyhtiö voivat tehdä keskenään sopimuksia.
Osakkaan ja yhtiön välillä voi olla esimerkiksi työsopimus, jolloin osakas
työskentelee yhtiössä ja saa työstä palkkaa. Osakas voi antaa yhtiölle lainaa
ja periä siitä kohtuullista korkoa tai saada yhtiöltä osakaslainan. Lisäksi
osakas voi myydä tai vuokrata omaisuuttaan yhtiölle tai ostaa omaisuutta
yhtiöltä.
Näissä sopimuksissa on kauppahintojen ja muiden vastikkeiden
oltava todellisten markkina-arvojen mukaisia. Jos osakkeenomistaja myy
omaisuuttaan yhtiölle ylihintaan tai ostaa omaisuutta yhtiöltä alihintaan tai
muissa sopimuksissa maksettu vastike ei perustu todelliseen arvoon, on kyseessä
yhtiön varojen laiton jako osakkaille.
Osakkeenomistaja voi myös laskuttaa yhtiöltä päivärahoja ja
kilometrikorvauksia jos ne perustuvat toteutuneisiin työmatkoihin.
OSAKKEIDEN LUOVUTUS
Osakeyhtiön osake on lähtökohtaisesti vapaasti
luovutettavissa ja hankittavissa. Lain mukaan osakkeen vapaata luovutettavuutta
voidaan yhtiöjärjestyksellä rajoittaa lunastuslausekkeella tai
suostumuslausekkeella.
Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä, että
osakkeenomistajalla, yhtiöllä tai muulla henkilöllä on oikeus lunastaa muulta
omistajalta kuin yhtiöltä toiselle siirtyvä osake. Lunastuslausekkeessa on
määrättävä, keillä on lunastusoikeus ja miten useiden lunastukseen oikeutettujen
keskinäinen etuoikeus määräytyy. Lunastusoikeutta hyväksikäyttämällä voidaan
siten estää uusien, ei-toivottujen henkilöiden pääsy yhtiön
osakkeenomistajiksi. Lunastuslauseke ei sinänsä estä osakkeen luovuttamista tai
muuta siirtymistä uudelle omistajalle, mutta osakkeen saajan pääseminen osakkeenomistajan
asemaan saattaa estyä sillä, että hänen osakkeensa lunastetaan. Lunastajasta
tulee silloin osakkeen omistaja.
Yhtiöjärjestyksessä voidaan myös määrätä, että osakkeen
hankkimiseen luovutustoimin vaaditaan yhtiön suostumus. Ennen suostumuksen
antamista luovutuksensaajalla ei ole yhtiössä muuta osakkeeseen perustuvaa
oikeutta kuin oikeus suoritukseen varoja jaettaessa ja etuoikeus osakeannissa.
Yhtiöjärjestyksen lisäksi osakkeenomistajien välisellä
osakassopimuksella voidaan rajoittaa osakkeen luovutettavuutta. Tällöin
osakassopimuksessa sovitaan yleensä siitä, ettei osaketta saa luovuttaa ilman
muiden osakkeenomistajien suostumusta. Osakassopimus sitoo vain siihen sitoutuneita
henkilöitä.
Osakkeiden kaupassa kauppahinta on osapuolten vapaasti
sovittavissa eikä sen tarvitse vastata kaupan kohteena olevien osakkeiden
laskennallista osuutta yhtiön varoihin kaupantekohetkellä. Toki tätä
laskennallista arvoa voidaan käyttää yhtenä perusteena määriteltäessä osakkeen hintaa.
Usein osakkeista maksetaan niiden laskennallista arvoa enemmän, koska
kauppahinnan perusteena on tuolloin enemmänkin yhtiön tulevien voittojen
odotusarvo, kuin yhtiön senhetkinen varallisuus.
Joskus taas osakkeista
maksetaan vähemmän mitä osakkaalle tulisi jako-osuutta jos yhtiö
kaupantekohetkellä purettaisiin. Tämä voi johtua esimerkiksi siitä, että myyjä
haluaa luopua osakkeistaan, eikä ostaja ole valmis maksamaan enempää.
Yksittäinen osakas ei myöskään voi vaatia yhtiön purkamista, jolloin
kauppahinnan vertaaminen yhtiön omaisuuden senhetkiseen arvoon on lähinnä
teoreettinen. Alempi kauppahinta voi myös perustua siihen, että yhtiön toiminta
on tappiollista tai usko sen tuleviin voitontekomahdollisuuksiin on vähäinen.
VÄHEMMISTÖOSAKKAIDEN LUNASTAMINEN
Jos joku osakkeenomistaja saa haltuunsa enemmän kuin
yhdeksänkymmentä prosenttia yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä (lunastaja),
on oikeutettu käyvästä hinnasta lunastamaan muiden osakkeenomistajien osakkeet.
Osakkeenomistajalla, jonka osakkeet voidaan lunastaa
(vähemmistöosakkeenomistaja), on vastaavasti oikeus vaatia osakkeidensa lunastamista.
OSAKEYHTIÖN VEROTUS
Osakeyhtiön osakkaalleen maksamat palkat ovat yhtiölle
verotuksessa vähennyskelpoista kulua ja osakkaalle puolestaan verotettavaa
ansiotuloa. Lisäksi palkasta menee myös yrittäjäosakkaiden kohdalla verottajan
perimä sosiaaliturvamaksu.
Tuloverotuksessa osakeyhtiö on osakkaista erillinen
itsenäinen verovelvollinen, jolloin yhtiö maksaa tuloksestaan
yhtiöveroprosentin suuruisen veron. Saamastaan osingosta osakas saattaa lisäksi
maksaa pääomatuloveroa.
OSAKEYHTIÖN PURKAMINEN
Yhtiökokous päättää yhtiön purkamisesta ja asettamisesta
selvitystilaan. Päätös on tehtävä määräenemmistöllä, jolloin sitä on
kannatettava vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä ja kokouksessa
edustetuista osakkeista.
Selvitysmenettelyn tarkoituksena on yhtiön varallisuusaseman
selvittäminen, omaisuuden muuttaminen rahaksi, velkojen maksaminen sekä
ylijäämän maksaminen osakkeenomistajille. Jos selvitystilassa olevan yhtiön
varat eivät riitä velkojen maksamiseen, selvitysmiesten on haettava yhtiö
konkurssiin.
Kun tehdään päätös selvitystilasta, on samalla valittava
yksi tai useampi selvitysmies. Selvitysmiehet hoitavat yhtiön asioita
selvitystilan aikana. Pienessä osakeyhtiössä yrittäjäosakas voi itse toimia
yhtiön selvitysmiehenä. Kun yhtiökokous on tehnyt päätöksen selvitystilasta ja
selvitysmiehistä, selvitysmiesten on viivytyksettä ilmoitettava päätös rekisteröitäväksi
kaupparekisteriin.
Selvitysmiesten on haettava julkinen haaste yhtiön
velkojille. Selvitystilaan liittyvää julkista haastetta haetaan Patentti- ja
rekisterihallitukselta. Julkista haastetta voidaan hakea samalla, kun tehdään
ilmoitus selvitystilasta ja selvitysmiehistä. Julkista haastetta on haettava,
vaikka yhtiön tiedossa ei olisi yhtään velkojaa. Haasteen antamisesta
lähetetään hakijalle rekisteriote, josta kuulutuksen määräpäivä ilmenee.
Lisäksi julkista haastetta koskeva kuulutus julkaistaan virallisessa lehdessä
viimeistään kolme kuukautta ennen määräpäivää. Julkisessa haasteessa velkojia
kehotetaan ilmoittamaan saatavansa Patentti- ja rekisterihallitukselle
viimeistään määräpäivänä. Patentti- ja rekisterihallitus toimittaa määräpäivän
jälkeen selvitysmiehelle tiedon siitä, ovatko velkojat ilmoittaneet saatavia
rekisteriviranomaiselle ja mitkä saatavat on ilmoitettu.
Julkisen haasteen määräpäivän jälkeen selvitysmiesten tulee,
sitten kun kaikki tiedossa olevat velat on maksettu, jakaa yhtiön omaisuus.
Osakkeenomistajalla on oikeus saada osakkeilleen kuuluva osuus yhtiön
netto-omaisuudesta.
Suoritettuaan tehtävänsä selvitysmiesten tulee viivytyksettä
antaa lopputilitys hallinnostaan laatimalla kertomus koko selvitysmenettelystä.
Kertomukseen tulee sisältyä selostus yhtiön omaisuuden jaosta. Selvitysmiesten
on kutsuttava osakkeenomistajat yhtiökokoukseen tarkastamaan lopputilitys. Yhtiö
katsotaan puretuksi, kun selvitysmiehet ovat esittäneet lopputilityksen
yhtiökokouksessa. Selvitysmiesten on viipymättä ilmoitettava purkautuminen
rekisteröitäväksi kaupparekisteriin.
OSAKEYHTIÖN SOVELTUVUUS
Osakeyhtiö soveltuu pääomavaltaiseen ja taloudellisia
riskejä sisältävään yritystoimintaan. Myös pienen yrityksen kohdalla
osakeyhtiömuoto voi olla perusteltu jos toimintaa on tarkoitus myöhemmin
laajentaa tai yhtiöön on tarkoitus ottaa mukaan uusia osakkaita. Sen sijaan
yksin yrittävän henkilökohtaiseen työpanokseen perustuvaan yritystoimintaan
osakeyhtiö ei välttämättä ole paras yritysmuoto.
Osakeyhtiön soveltuvuus on riippuvainen myös
yrittäjäosakkaiden henkilökohtaisista ominaisuuksista ja arvostuksista. Yhtiön
varat on pidettävä erillään osakkaiden henkilökohtaisista varoista, eivätkä
osakkaat voi nostaa yhtiöstä yksityisnostoja. Osakkaat eivät myöskään voi nostaa
yhtiöön sijoittamaansa vähimmäisosakepääoma takaisin omaan käyttöönsä ennen
kuin vasta yhtiötä purettaessa. Jos osakkaita on vähän ja he haluavat mahdollisuuden
joustavasti siirtää varoja yhtiöstä itselleen sekä haluavat välttää
hallintomuodollisuuksia ja niihin liittyvää paperityötä, voi avoin- tai
kommandiittiyhtiö olla heille osakeyhtiötä parempi vaihtoehto.
Osakeyhtiön toimintaa sitovia hallintomuodollisuuksia on
noudatettava vaikka yhtiöllä olisi ainoastaan yksi osakas. Nämä saattavat myös
lisätä hallinnon työmäärää ja kustannuksia. Toisaalta yhtiöön liittyvät
täsmälliset säännöt voivat selkeyttää osakkaiden keskinäistä asemaa joka
joidenkin mielestä voi olla osakeyhtiötä puoltava seikka.
Verotuksellisesti osakeyhtiö voi olla perusteltu silloin kun
yrityksen tulos on suuri ja siitä osa halutaan jättää yritykseen ja käyttää
yrityksen kehittämiseen. Tällöin voi joissakin tapauksissa osakkaan ja yhtiön
yhteenlaskettu verotus jäädä pienemmäksi kuin muissa yhtiömuodoissa.
Osakeyhtiö soveltuu tilanteisiin, joissa yrityksen jatkuvuus
halutaan turvata vaikka osakkeenomistajat tai osa heistä vaihtuisi. Osakeyhtiön
kohdalla osakkeenomistajien muutokset eivät sinällään aiheuta mitään muutoksia
itse yhtiössä. Näin yhtiö voi siirtyä vaikkapa sukupolvelta toiselle.
Eräs osakeyhtiöön liittyvä seikka on sen purkamisen hitaus
ja siihen liittyvät muodollisuudet, joiden hoitaminen edellyttää
asiantuntemusta. Yhtiön purkamisesta aiheutuvat kustannukset ovat muita
yritysmuotoja korkeammat.