Oikeustoimen tekeminen

OIKEUSKELPOISUUS

Oikeuskelpoisuudella tarkoitetaan henkilön kykyä olla oikeuksien haltijana. Kaikki ihmiset eli luonnolliset henkilöt ovat oikeuskelpoisia jolloin heillä on oikeuksia ja velvollisuuksia. Luonnollisen henkilön oikeuskelpoisuus alkaa syntymästä ja päättyy kuolemaan.

Luonnollisten henkilöiden lisäksi on olemassa keinotekoisia henkilöitä eli oikeushenkilöitä, joilla myös voi olla nimissään oikeuksia ja velvollisuuksia. Yksityisoikeudellisia oikeushenkilöitä ovat; osakeyhtiöt, avoimet- ja kommandiittiyhtiöt, osuuskunnat, rekisteröidyt yhdistykset ja säätiöt. Julkisoikeudellisia oikeushenkilöitä puolestaan ovat; valtio, kunnat ja seurakunnat. Oikeushenkilön oikeuskelpoisuus alkaa silloin kun yhteisö perustetaan ja päättyy silloin kun se lakkautetaan. 

OIKEUSTOIMI

Oikeustoimella tarkoitetaan toimenpidettä, jolla perustetaan, luodaan tai kumotaan oikeuksia. Tyypillinen oikeustoimi on esimerkiksi kauppa jossa kaupan kohteen omistusoikeus siirtyy myyjältä ostajalle. Jos ostaja ei maksa kaupantekohetkellä kauppahintaa kokonaisuudessaan, voi myyjä pidättää itsellään omistusoikeuden siihen saakka, kunnes kauppahinta on kokonaisuudessaan maksettu. Tällöin ostaja saa ensivaiheessa kaupan kohteen hallintaoikeuden, joka muuttuu omistusoikeudeksi sitten kun hän on maksanut kauppahinnan kokonaisuudessaan.

Kauppa on esimerkki kaksipuolisesta oikeustoimesta eli sopimuksesta, jossa on kaksi osapuolta. Sopimus syntyy kun toinen sopijaosapuoli hyväksyy vastapuolen hänelle tekemän tarjouksen. Lahjan antaminen ja sopimuksen irtisanominen puolestaan ovat yksipuolisia oikeustoimia, joihin tarvitaan vain yhden henkilön tahdonilmaisu.

Oikeustoimet ovat pääsääntöisesti vapaamuotoisia, jolloin laissa ei ole määräyksiä siitä, millä tavalla ne on tehtävä. Esimerkiksi irtaimen esineen kaupasta ei ole välttämätöntä tehdä kauppakirjaa tai suullinenkin sopimus on sopijaosapuolia sitova. Eräät tärkeät oikeustoimet ovat kuitenkin poikkeuksellisesti määrämuotoisia, jolloin niiden pätevyys edellyttää sitä, että oikeustoimi tehdään laissa määrättyjä muotomääräyksiä noudattamalla.
 
Esimerkiksi kiinteistön kauppa on tehtävä kirjallisesti ja sekä myyjän että ostajan on allekirjoitettava kauppakirja. Kiinteistöllä tarkoitetaan esimerkiksi omakotitaloa, kesämökkiä, teollisuuskiinteistöä, peltoa tai metsää. Kauppakirjassa on oltava tiedot kiinteistöstä, kaupan osapuolista sekä kauppahinnasta tai muusta vastikkeesta sekä mahdollisesta kaupan purkavasta tai lykkäävästä ehdosta. Kaupan kohteena oleva kiinteistö on yksilöitävä tarkasti kauppakirjassa, jolloin kauppakirjaan on merkittävä kiinteistön virallinen kiinteistötunnus.
Lisäksi ns. julkisen kaupanvahvistajan on vahvistettava kauppa kaikkien kauppakirjan allekirjoittajien läsnä ollessa. Kaupanvahvistaja toimii kaupan todistajana ja samalla tarkistaa osapuolten henkilöllisyyden ja kaupan muodollisen pätevyyden.

Oikeustoimet kannattaa yleensä tehdä kirjallisesti, vaikka laki ei siihen velvoittaisikaan. Tällöin on myöhemmin helpompi näyttää toteen oikeustoimen sisältö.

OIKEUSTOIMIKELPOISUUS

Oikeustoimikelpoisuudella tarkoitetaan henkilön kykyä itsenäisesti tehdä päteviä oikeustoimia. Ihminen eli luonnollinen henkilö tulee oikeustoimikelpoiseksi täytettyään 18 vuotta. Tällöinen hänellä katsotaan olevan riittävä harkintakyky itsenäisesti päättää omista oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. Alle 18 vuotias on vajaavaltainen eikä hän voi itsenäisesti tehdä päteviä oikeustoimia. Täysi-ikäinenkin henkilö voi sairauden tai vastaavan syyn vuoksi joutua tilanteeseen, jossa hän ei itse pysty huolehtimaan itsestään ja hoitamaan omia asioitaan. Tällöin käräjäoikeus voi julistaa henkilön vajaavaltaiseksi. Vajaavaltaisen puolesta oikeustoimet
tekee hänen edunvalvojansa. Alaikäisen edunvalvojina ovat hänen huoltajansa. Täysi-ikäisen edunvalvojana toimii tuomioistuimen määräämä henkilö.

Lähtökohtaisesti vajaavaltaisen tekemät oikeustoimet ovat mitättömiä. Alaikäinen voi kuitenkin itsenäisesti tehdä ikäänsä nähden tavanomaisia ja merkitykseltään vähäisiä ostoksia taskurahoillaan. Viisitoistavuotias voi tehdä itse työsopimuksen. Alaikäisellä on myös oikeus itsenäisesti käyttää niitä varoja, jotka hän on omalla työllään ansainnut. Alaikäinen ei kuitenkaan voi velkaantua, joten periaatteessa alle 18-vuotiaan on mahdollista tehdä ostoksia vain käteiskaupalla. Esimerkiksi alaikäisen itsenäinen oikeus kuntokeskuspalvelujen käyttöön rajoittuu yksittäisten kertakäyntien tai kestoltaan lyhyiden kurssimuotoisten palvelujen ostamiseen.

OIKEUDELLINEN VASTUUNALAISUUS

Oikeustoimikelpoisuudesta on erotettava oikeudellinen vastuunalaisuus, joka tarkoittaa henkilön vastuuta tekojensa seurauksista. Vahingonkorvausvastuulla ei ole alaikärajaa, joten alaikäinenkin voidaan tuomita maksamaan korvausta vahingosta, jonka hän on tahallisesti tai huolimattomuudellaan aiheuttanut. Yli 15 vuotiaalle voidaan tuomita rangaistus rikoksesta sekä korvausvelvollisuus rikoksen uhrille.

VALTUUTUS

Oikeustoimikelpoisen henkilön ei tarvitse tehdä itseään sitovia oikeustoimia henkilökohtaisesti. Henkilö voi luovuttaa toiselle henkilölle oikeuden toimia jossain asiassa puolestaan. Tällöin on kyseessä toimeksiantoon perustuva valtuutus.

Valtuutuksen antaminen on vapaamuotoinen oikeustoimi, joka voidaan tehdä eri tavoin. Valtuuttaja voi antaa valtuuttamalleen henkilölle valtakirjan, jonka avulla tämä voi osoittaa kolmannelle osapuolelle oikeutensa toimia valtuuttajan puolesta. Valtuutuksesta voidaan myös suoraan ilmoittaa suullisesti tai kirjallisesti kolmannelle osapuolelle. Asemavaltuudella tarkoitetaan sitä, että jokin henkilö on asetettu sellaiseen asemaan, jossa hänellä yleisen käsityksen mukaan on oikeus toimia edustamansa tahon puolesta. Esimerkiksi autoliikkeen myyjä on työnantajansa toimesta asetettu sellaiseen tehtävään, jossa hänellä on oikeus ostaa ja myydä autoja työnantajansa lukuun.

Valtuuttaja saattaa antaa valtuutetulle ohjeet, joiden rajoissa hänen tulee toimia. Valtuutetun valtuutuksensa rajoissa tekemät oikeustoimet sitovat välittömästi valtuuttajaa. Jos valtuutettu ylittää toimivaltaansa ei oikeustoimi sido valtuuttajaa mikäli kolmas osapuoli tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää toimivallan ylityksestä.

Valtuuttaja voi peruuttaa valtuutuksensa milloin tahansa. Kirjallinen valtuutus peruutetaan ottamalla valtakirja takaisin. Kolmannelle henkilölle ilmoitettu valtuutus peruutetaan ilmoittamalla peruutuksesta samalle henkilölle. Asemavaltuutus peruutetaan poistamalla valtuutettu asemastaan.

Yrityksessä saattaa olla esimerkiksi vain toimitusjohtajalla tai hallituksen puheenjohtajalla oikeus kirjoittaa yrityksen toiminimi. Käytännössä voi syntyä tilanteita, jolloin toiminimen kirjoittamiseen oikeutettu henkilö ei ole paikalla silloin kun yrityksen puolesta pitäisi suorittaa oikeudellisia toimia, joihin määrättyyn tehtävään valitun henkilön asemavaltuus ei riitä. Yrityksiä varten on olemassa erityinen yleisvaltuutus, jolloin yritys voi nimetä jonkun henkilön prokuristikseen. Prokuravaltuutus syntyy ilmoituksella kaupparekisteriin, jonka jälkeen valtuutuksen olemassaolo voidaan osoittaa kaupparekisteriotteella. Prokuristi voi yrityksen liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvissä asioissa toimia yrityksen puolesta ja kirjoittaa yrityksen toiminimen. Prokuristi voi myös edustaa yritystä tuomioistuimissa ja viranomaisten luona. Prokuristin kelpoisuus kattaa vain sellaiset toimenpiteet, jotka liittyvät yrityksen tavanomaiseen toimintaan. Prokuristi ei voi esimerkiksi; myydä yrityksen omistamaa kiinteistöä tai hakea kiinnitystä siihen, lopettaa yrityksen liiketoimintaa tai hakea yritystä konkurssin.  .