Lainarahoituksen kustannukset

Lainarahoituksen kustannukset muodostuvat lainan korosta sekä muista rahoittajan perimistä luottokustannuksista.

LAINAN KORKO

Korko on yleensä merkittävin lainasta velalliselle aiheutuva kustannus. Lainalle sovittava korko voi olla joko kiinteä tai vaihtuva. Kiinteällä korolla tarkoitetaan sitä, että lainan korkoprosentti säilyy samana koko laina-ajan. Vaihtuvakorkoisen lainan korko puolestaan muuttuu kesken laina-ajan, seuraten yleisen markkinakorkotason muutoksia.

Vaihtuvakorkoisen lainan korkokustannuksia ei voi tietää tarkasti etukäteen, koska korko vaihtelee laina-ajan kuluessa. Vaihtuvakorkoiseen lainaan sisältyy siten riski koron noususta, mutta toisaalta korko voi myös laskea kesken laina-ajan.

Kiinteäkorkoisessa lainassa korkoriskiä ei ole, koska markkinakoroissa tapahtuneet muutokset eivät vaikuta kiinteään korkoon. Tästä syystä kiinteäkorkoisen lainan korko on yleensä lainaa nostettaessa korkeampi kuin vaihtuvakorkoisen lainan korko olisi. Tällöin lainanottaja maksaa korkeamman koron muodossa korvausta siitä varmuudesta, että korko ei laina-aikana nouse.

Vaihtuvakorkoisen lainan korko sidotaan johonkin viitekorkoon. Yleisimpiä viite-korkoja ovat eurooppalaisilla pankkienvälisillä rahoitusmarkkinoilla määräytyvät Euriborkorot sekä kotimaisten pankkiryhmittymien omat primekorot.
 
Vaihtuvakorkoisen lainan korko muuttuu korontarkistuspäivänä saman verran kuin lainan viitekorko on muuttunut edellisestä korontarkistuspäivästä. Korontarkistuspäivien väli riippuu lainan viitekorosta. Jos lainan korko on sidottu esimerkiksi 3 kuukauden euriborkorkoon, vaihtuu lainan korko kolmen kuukauden välein. Kuuden kuukauden euriborkorkoon sidotun lainan korkoa puolestaan tarkistetaan kuuden kuukauden jaksoissa jne. Pankin omaan ns. primekorkoon sidotun lainan korko puolestaan muuttuu silloin, kun pankki päättää muuttaa primekorkoaan.

Viitekoron tarkoituksena on siirtää markkinakorkojen muuttumisesta aiheutuvaa korkoriskiä lainanantajalta lainanottajalle. Tällöin lainanantaja voi tyytyä pienempään korkoon verrattuna siihen, että korko olisi kiinteä.

Euribor korot ovat pankkienvälisiä korkoja, joilla Eurooppalaiset pankit lainaavat rahaa toisilleen. Silloin kun jollakin pankilla on enemmän rahaa kuin se sillä hetkellä tarvitsee, voi kyseinen pankki lainata ylimääräisen rahan jollekin toiselle pankille eurooppalaisilla pankkien välisillä rahamarkkinoilla. Päinvastaisessa tapauksessa pankki voi lainata rahaa muilta pankeilta, lainatakseen näitä varoja edelleen omille asiakkailleen. Eurooppalaisten pankkien välisillä rahamarkkinoilla korot määräytyvät rahan kysynnän ja tarjonnan mukaan, johon myös Euroopan keskuspankki voi omilla toimenpiteillään vaikuttaa.

Prime korko on kotimainen pankkikohtainen viitekorko, josta kukin pankki päättää itse. Prime koron tarkoitus on olla euriborkorkoja vakaampi, jolloin se ei yhtä herkkäliikkeisesti seuraa markkinakorkojen muutoksia. Kuitenkin myös primekoroissa pankkien on otettava huomioon yleinen markkinakorkotaso aivan samoin, kuin minkä tahansa tuotteen hinnoittelussa on otettava huomioon vallitseva markkinahinta. Täten myös primekorko toimii markkinoiden ehdoilla, koska jos yleinen korkotaso oleellisesti muuttuu, niin viiveellä tämän jälkeen myös pankit yleensä muuttavat omia primekorkojaan korkotason muutoksen suuntaan.
 
Pankit lainaavat rahaa pankkienvälisiltä rahoitusmarkkinoilta markkinakorolla, jotka rahat ne edelleen lainaavat asiakkailleen korkeammalla korolla. Lainamarginaali on pankin myöntämän lainan viitekoron päälle lisättävä koron osuus, josta muodostuu pankin lainasta saama korko-kate. Tällä korkokatteella pankit rahoittavat omat kulunsa ja tekevät voittoa. Lainamarginaalilla pyritään myös pienentämään lainaan sisältyvää luottoriskiä.

Vaihtuvakorkoisen lainan korko = Viitekorko + lainamarginaali

Lainaa otettaessa asiakas ja rahoittaja neuvottelevat keskenään lainamarginaalin suuruuden, joka vaihtelee asiakassuhteesta ja lainaan sisältyvästä luottoriskistä riippuen. Yritysten kohdalla luottoriskiin vaikuttaa yrityksen taloudellinen tilanne kuten kannattavuus, vakavaraisuus sekä yrityksen tulevaisuuden näkymät.

Silloin kun lainanottaja on rahoittajalle tärkeä asiakas, jolta rahoittaja saa runsaasti korko ja muita tuottoja, voi lainanottajalla olla mahdollisuus neuvotella lainalleen alhaisempi lainamarginaali verrattuna tilanteeseen, jossa lainanottajan merkitys rahoittajalle on vähäisempi.
Silloin kun lainanottaja pystyy järjestämään lainalle turvaavan vakuuden, voi lainamarginaali pienemmästä luottoriskistä johtuen olla pienempi kuin jos yhtä hyvää vakuutta ei olisi käytettävissä. Myös lainan määrä voi vaikuttaa lainamarginaaliin.

Esimerkki vaihtuvakorkoisen lainan koron määräytymisestä

Pankki ja asiakas sopivat lainan viitekoroksi 6 kuukauden euriborkoron, jonka suuruus lainan nostopäivänä on 1,55 %. Tämän viitekoron päälle lisättävän lainamarginaalin suuruudeksi pankki ja asiakas sopivat 2 %. Tällöin lainan ensimmäisen korkojakson (6kk)korko on
1,55 % + 2 % = 3,55 %. 6 kuukauden kuluttua korkoa tarkistetaan viitekoron muutoksen verran joko ylöspäin tai alaspäin.
 

MUUT LUOTTOKUSTANNUKSET

Koron lisäksi rahoittajat perivät myöntämistään lainoista myös muita kustannuksia. Merkittävimmät näistä kustannuksista ovat yleensä luoton noston yhteydessä perittävät maksut. Lisäksi rahoittaja voi periä kulun jokaisesta luoton maksuerästä. Myös luoton ennenaikaisesta takaisinmaksusta saattaa joutua maksamaan ylimääräisen kulun. Luoton todellista hintaa laskettaessa on otettava huomioon myös nämä koron lisäksi perittävät muut luottokustannukset, joiden osuus voi kohota merkittäväksikin varsinkin lyhytaikaisten lainojen kohdalla.
 
Esimerkki lainan todellisesta vuosikustannuksesta:

Yritys ottaa 10 000 € suuruisen lainan vuoden ajaksi. Laina maksetaan kokonaan kerralla pois laina-ajan lopussa. Pankki perii lainasta 5 % suuruisen koron sekä lisäksi luoton noston yhteydessä 1 % suuruisen nostoprovision sekä 200 € toimitusmaksun.
 
Lainasumma 10 000 €
- Nostoprovisio 100 €
- Toimitusmaksu 200 €
Todellinen rahamäärä 9 700 €

Lainasummalle laskettu 5 % vuosikorko 500 €, nostoprovisio 100 € ja toimitusmaksu 200 € ovat yhteensä 800 €.

Kun lasketaan kuinka monta prosenttia kaikki edellä mainitut luottokustannukset ovat todellisesta luottosummasta, saadaan luoton todellinen luottokustannukset huomioiva korko.

800 €

x 100 = 8,3 %

9 700 €


Todellinen luottokustannus vuosikoroksi muutettuna on sitä suurempi, mitä lyhemmälle laina-ajalle luoton nostosta perittävät kustannukset kohdistuvat. Silloin kun laina-aika on useita vuosia, vähenee luoton nostokulujen todellista vuosikorkoa nostava vaikutus.